Uutisia
Norjan tutkimusneuvosto panostaa tekoälytutkimukseen 300 miljoonaa kruunua lisää määrärahoja.
Reportaasisarjassa ”Gör alla kompetenser Synliga!” käsitellään yleistaitoja ja niiden merkitystä Pohjoismaissa. Nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla yleistaidot voivat nousta ratkaisevaan osaan. Ne auttavat yksilöitä sopeutumaan uusiin rooleihin ja aloihin ja antavat joustavuutta eri tilanteiden ja haasteiden käsittelyyn.
Miten voimme vahvistaa aikuisten matematiikkataitoja digitalisoituneessa maailmassa? Aikuisten matematiikanopetusta käsittelevä pohjoismainen konferenssi houkutteli opettajia, tutkijoita ja kouluttajia monesta Pohjolan kolkasta kylmään Göteborgiin pohtimaan matematiikanopetuksen uusia suuntia. Konferenssin keskiössä olivat elinikäinen oppiminen, digitalisaatio ja innovatiiviset opetusmenetelmät, ja se toimi kohtauspaikkana, jossa muovattiin tulevaisuuden matematiikan didaktiikkaa.
Norjan osaamisuudistuskomitea luovutti 14. tammikuuta 2025 mietinnön siitä, miten elinikäinen oppiminen työelämässä voidaan toteuttaa onnistuneesti. Komitea suosittelee muun muassa työelämässä oppimisen kolmikantayhteistyön vahvistamista sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien kokoamista yhdelle verkkoalustalle.
Tanskalainen vapaan sivistystyön tietokeskus VIFO on perustanut teemasivun, jolle kootaan ja päivitetään vihreään siirtymään ja kestävyyteen keskittyviä vapaan sivistystyön hankkeita.
Pohjoismainen raportti valaisee tilannetta erityisesti työmarkkinoiden ja koulutuksen osalta.
Neljätoista uutta sektoripoliittista yhteistyöohjelmaa ohjaa Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävää hallitusyhteistyötä vuoteen 2030 asti.
Grundtvigsk Forum on vuonna 1898 perustettu yhdistys, joka on edelleen ajankohtainen. Yhdistyksen jäsenmäärä on nousussa. Jäseniä on tällä hetkellä noin 14 000, johon sisältyvät sekä yhdistysjäsenet että henkilöjäsenet.
Tanskassa on perustettu kestävän kehityksen koulutuksen edistämiseksi kahdeksan kumppanuutta. Kumppanuudet on jaoteltu koulutussektoreittain, ja ne kattavat sekä formaalin että non-formaalin koulutuksen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Yksi kumppanuus keskittyy myös aikuiskoulutukseen.
Hallituksen päätös poistaa arvosanavaatimukset sairaanhoitajakoulutuksen ja useiden opettajankoulutusten valintakriteereistä on lisännyt opiskelijamäärää huomattavasti. Alustavien lukujen mukaan opiskelupaikan vastaanottaneita on yli 1800 enemmän kuin viime vuonna.
Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Euroguidance isännöivät 14. –15.8.2024
Norjassa järjestettyä pohjoismais-baltialaista yhteistyöseminaaria opetuksesta ja
ohjauksesta.
Norjan korkeakoulusektorin lähes 300 000 opiskelijaa ja 43 000 työntekijää saivat 1.
elokuuta uudistetun yliopisto- ja korkeakoululain. Tavoitteena oli ymmärrettävämpi ja helppotajuisempi säännöstö, ja sääntöihin tehtiin myös muutoksia.
Islannin hallitus on saanut valmiiksi ensimmäisen maahanmuuttajia koskevan laajan strategialuonnoksensa, jonka otsikkona on ”Kaikkien yhteiskunta – Islannin tulevaisuus ja politiikka maahanmuuttoasioissa”. Vuodesta 2024 vuoteen 2038 ulottuvan strategian tavoitteena on luoda inklusiivinen yhteiskunta, jossa kaikilla ihmisillä syntyperästä riippumatta on samat mahdollisuudet.
Norjassa ammatillista korkea-asteen koulutusta tarjoavat ammattiopistot (fagskole) tekevät tiivistä työelämäyhteistyötä. Yritysten mielestä niiden kanssa on helpompi tehdä yhteistyötä kuin korkeakoulujen. Suurin osa yhteistyöstä toteutuu työelämäyhteistyöneuvostojen kautta. Lisäksi koulutusohjelmien opettajat työskentelevät usein itsekin opettamillaan aloilla, mikä parantaa koulutusten työelämälähtöisyyttä.
Pohjoismaisissa vankiloissa toimivat opettajat, konsultit ja johtajat jakavat uudessa materiaalipaketissa kokemuksiaan nuorten vankien koulutuksesta.
Entistä useammille halutaan antaa taloudellinen mahdollisuus opiskella työn ohessa. Siksi Norjan hallitus on antanut esityksen opintotukilain muutokseksi.
Uudessa pohjoismaisessa raportissa kaivataan lisää kokemusten vaihtoa, jotta elinikäinen oppiminen tukisi paremmin tulevaisuuden työmarkkinoiden osaamistarpeita.
Tutkimuskohteena pienet ja keskisuuret teollisuusyritykset
Norjan korkeakoulutus- ja osaamisvirasto on julkaissut artikkelin uudesta räätälöidyn koulutuksen mallista, jonka toivotaan helpottavan Norjan työvoimapulaa.
Norjan hallitus esittää korkeakoulutukseen opiskelijavalintauudistusta, jonka tarkoituksena on nopeuttaa korkeakoulutukseen pääsyä ja työelämään siirtymistä.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA järjestivät 8. helmikuuta webinaarin digiosaamisesta.
Norjan hallitus nimitti helmikuun alussa uuden osaamistarvekomitean. Komitean tehtävänä on analysoida, miten uusi teknologia vaikuttaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin.
Uusi raportti osoittaa, että sekä tiedottaminen että taloudellinen tuki edistävät työntekijöiden motivaatiota kouluttautua lisää.
Ruotsin hallitus ehdotti vuoden 2024 budjettiesityksessään panostusta lyhytkursseihin, joiden avulla asiantuntijatyötä tekevät saisivat paremmat mahdollisuudet kehittää osaamistaan. Nyt on selvillä, mitkä yhdeksän korkeakoulua saavat lyhytkurssirahoitusta vuodelle 2024 ja pääsevät suunnittelemaan kursseja, jotka liittyvät akkuteollisuuteen, tekniikkaan ja vihreään siirtymään.
Lokakuussa 2023 järjestettiin teemaviikko #OsaaminenNäkyviin, joka kutsui kaikki osaamisen validoinnin parissa eri tasoilla työskentelevät osallistumaan webinaareihin, keskusteluihin, kursseille ja esityksiin.
Norjan valtion opintolainarahasto kehittää uutta lainamuotoa, joka on suunnattu työelämässä oleville aikuisille. Tarkoituksena on mahdollistaa taloudellisesti töiden ohessa opiskelu entistä useammalle aikuiselle.
Norjan valtion tulo- ja menoarvioesitys vuodelle 2024 on valmistunut. Budjettiesityksessä mainitaan korkea-asteen ammattikoulutuksen vahvistamistoimet, ammattipätevyyden hankkiminen töissä, erikoiskielet ja digitaalinen norjan kielen opetus.
Graafisessa esityksessä näkyy ura- ja opinto-ohjauksen saatavuus Pohjoismaissa, Färsaarilla, Grönlannissa ja Ahvenanmaalla. Esitys näyttää myös, miten pitkälle on päästy niillä osa-alueilla, joita tarkasteltiin raportissa ”Ohjauksen koordinointi Pohjoismaissa” (2020–2023).
Ensi vuonna Ruotsin hallitus ottaa käyttöön uuden valtionavustuksen, joka on tarkoitettu kunnallisen aikuisten toisen asteen ammattikoulutuksen järjestämiseen yritysten perustamisen tai laajentumisen yhteydessä. Avustus koskee lähinnä harvaan asuttuja läänejä.
Suositukset on antanut Norjan korkeakoulutus- ja osaamisvirasto, joka on laatinut selvityksen korkeakoulutuksen mitoituksesta Norjan osaamisministeriön toimeksiannosta.
Työryhmä, johon kuuluu osallistujia teollisuusalan työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä, osaamisministeriöstä sekä korkeakoulu- ja osaamisvirastosta, on käynyt läpi teollisuuden osaamistarpeet.
Kunnilla ja koulutuksen järjestäjillä eri tapoja kartoittaa opiskelijan taitoja opintojen alussa.
Nordic Network for Adult Learning (NVL) esittelee viisi suositusta, jotka tukevat aikuisten digitaalisen osaamisen kehittämistä.
Tanskalaistutkimuksen mukaan palkansaajille on hyötyä osallistumisesta työmarkkinakoulutuksen (AMU) nimellä kulkeviin lyhyisiin koulutuksiin.
Aikuisten valmentava koulutus (FVU) on tärkeä koulutusmuoto, mutta sille aiheuttavat haasteita muun muassa tiukka taloustilanne ja kohderyhmien kirjavuus.
Toisen asteen jälkeisen ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä on vuodesta 2018 kasvanut 70 %. Myös valmistuneiden määrä on ennätyksellisen suuri.
Tanskan hallitus haluaa tukea ammatillista koulutusta ja perustaa joustavia maisteriohjelmia.
NVL järjesti 13. kesäkuuta webinaarin osaamisen validoinnin laatukompassista täysilukuiselle osanottajajoukolle.
LungA on Islannin ensimmäinen kansanopisto
Vuonna 2018 suomalaista ammattikoulutusta uudistettiin laajalla reformilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan paljon tavoitteita on saavutettu, mutta edelleen on myös korjattavaa.
Korkea-asteen lyhyen ammatillisen koulutuksen (fagskole) suorittaneille suunnattu tuore kyselytutkimus osoittaa, että tutkintojen työelämävastaavuus on yleisesti ottaen hyvä. Koulutuksen suorittaneet ovat enimmäkseen tyytyväisiä koulutusohjelmiin, ja suurin osa heistä sijoittuu valmistuttuaan koulutustaan vastaavaan työhön.
Pohjoismaiden neuvosto järjesti konferenssin, jonka otsikkona oli ”Pohjola etsii ammattikoulutettua työvoimaa”. Konferenssissa esiteltiin raportti ammattikoulutuksen houkuttelevuuden lisäämisestä.
Tanskalaisen koulutuksen arviointilaitos EVAn tuoreen tutkimuksen mukaan monilla ammattiopinnot aloittavilla aikuisilla on jo suoritettuna ammattitutkinto.
Norjan korkeakoulutus- ja osaamisvirasto myöntää tänä vuonna Kompetansepluss-tukimuodon puitteissa 100 miljoonaa kruunua, joilla järjestetään lähes 1400 kurssia.
Oppilaitosten tulee kehittää koulutustarjontaansa vastatakseen entistä paremmin työelämän osaamistarpeisiin.
Arnfinn H. Midtbøenin johtama komitea luovutti 13. joulukuuta 2022 työ- ja inkluusioministeri Marte Mjøs Persenille selvitysraportin (NOU 2022:18). Raportissa suositellaan muun muassa norjan kielen opetuksen vahvistamista sekä nykyisen keinovalikoiman tehokkaampaa käyttöä ja räätälöimistä. Raportissa tuodaan esiin useita toimivia ratkaisuja, kuten kolmikantapohjainen toimialaohjelma.
BIC-hanke on julkaissut käsikirjan oppimislaboratorioiden käytöstä. Sen otsikko on ”Learning Labs – menetelmä, jolla saat johtoryhmän ja työntekijöiden innovaatiokyvyt esiin” (”Learning Labs – En metode til mobilisering af innovationsevnen hos ledere og medarbejdere”).
NVL on vuodesta 2021 ollut mukana EU-hankkeessa, jonka aiheena on niin kutsuttujen monialaisten taitojen validointi.
Norjassa sijaitsevassa NIFU-tutkimuslaitoksessa (Nordisk institutt for studier av innovasjon, forskning og utdanning) tutkijana toimiva Dorothy Sutherland Olsen on tutkinut, miten elinkeinoelämän eri aloilla siirrytään perinteisestä osaamisen suunnittelusta dynaamisempaan tilanteeseen, jossa osaamistarpeet muuttuvat jatkuvasti.
Pula oikeista osaajista vaivaa tällä hetkellä niin peruspalveluita, elinkeinoelämää kuin ilmastosiirtymää.
Norjan korkeakoulutus- ja osaamisvirasto on jakanut 94 miljoonaa kruunua osaamisen kehittämiseen yhdellätoista eri toimialalla.
Islannissa on perustettu rahasto yliopistojen välisen yhteistyön lisäämiseksi. Tavoitteena on muun muassa lisätä etäopetusta, kasvattaa ulkomaisten opiskelijoiden määrää sekä laajentaa ammatillisen yliopistokoulutuksen tarjontaa.
Norjan osaamistarvetoimikunta julkisti teemaraporttinsa tiistaina 14. kesäkuuta. Raportin otsikko on ”Høyere yrkesfaglig utdanning for et arbeidsliv i endring” (Ammatillinen korkeakoulutus muuttuvan työelämän tarpeisiin).
NVL Digital -verkosto laati viisi suositusta digitaalisen osallisuuden lisäämiseksi Pohjoismaissa.
Norjalainen koulutuksen laatupalkinto myönnettiin vuonna 2022 Lovisenbergin diakoniakorkeakoululle (Lovisenberg diakonale høyskole). Tutkimus- ja korkeakoulutusministeri Ola Borten Moe luovutti palkinnon 20.4. konferenssissa, jossa käsiteltiin koulutuksen laatua ja digisiirtymää.
Aikuisten uraohjausta käsittelevä hanke on käytännönläheinen hanke, joka tuo aikuisten ohjauksen alalle inspiraatiota ja pohdintoja. Hankkeessa esitellään käteviä ja helppotajuisia käytännön työvälineitä ohjaajille, jotka ohjaavat aikuisia työelämässä.
Prosessi ja keskustelu aiheesta ovat meneillään.
Konferenssin aiheena on yhteisen perustan luominen aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiselle. Elinikäisen oppimisen alalla tarvitaan yhtenäisiä menettelytapoja.
Etenkin taustaltaan ei-länsimaalaisten naisten määrä kasvanut
Miten tavoitamme kohderyhmän, joka tarvitsee digitaalisia perustaitoja? Tuoreen julkaisun ”Få vardagen att fungera för alla” reportaaseissa kerrotaan toimintamuodoista ja hankkeista, joilla on onnistuttu tavoittamaan perustaidot heikosti hallitsevia ihmisiä.
Aikuisten uraohjaus luo pohjaa tietoisille ja mielekkäille uravalinnoille ja auttaa aikuisia käsittelemään elämässä eteen tulevia muutoksia ja siirtymiä.