Uutisia

Norjan hallitus on uudistanut osaamispoliittisen neuvoston (KPR) kokoonpanoa ja tehtävää. Tavoitteena on vahvistaa opetusministeriön ja työelämäosapuolten välistä strategista yhteistyötä Norjan osaamispolitiikan kehittämisessä. Samalla hallitus päätti lakkauttaa osaamistarvetoimikunnan.

Ruotsin hallitus on päättänyt ottaa käyttöön koulutusvelvoitteen työnhakijoille, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto. Tavoitteena on katkaista pitkäaikaistyöttömyys ja auttaa useampia työllistymään työmarkkinoiden tarpeita vastaavan koulutuksen kautta. Uudet säännöt astuvat voimaan 1. maaliskuuta 2027.

Vuosikatsauksessaan Ruotsin kansansivistysneuvosto Folkbildningsrådet toteaa, että vapaan sivistystyön edellytykset ovat viime vuosikymmenen aikana muuttuneet. Vapaan sivistystyön tarve on suurempi kuin aikoihin, mutta samalla kansanopistojen ja opintokeskusten taloutta on heikennetty vuosien ajan.

Norjan hallituksen tilaama uusi lainsäädäntöselvitys toteaa, että laki sallisi viranomaisille nykyistä suuremmat mahdollisuudet rajoittaa pakolaisten muuttamista kunnasta toiseen. Selvityksen taustalla on huoli niin sanotusta sekundaarisesta muuttoliikkeestä.

Norjan korkeakoulutus- ja osaamisviraston tuore raportti tarjoaa ajantasaisen analyysin työmarkkinoiden osaamistarpeista. Missä työvoiman tarve on suurinta lyhyellä aikavälillä? Raportti yhdistelee tilastoja, työnantajakyselyjä ja uutta tutkimusta ja selvittää, mihin koulutuksiin, ammatteihin ja elinkeinoihin kohdistuu suurin työvoimapula ja miten tilanne vaihtelee eri puolilla maata.

Ruotsin hallitus tuo aikuisten toisen asteen lyhyiden ammattikoulutusten piiriin lisää ammatteja. Pilottitoimintaan sisällytetään tänä vuonna esimerkiksi vartijan, junamekaanikon ja lukkosepän koulutusohjelmat.

Pohjoisnorjalaisessa Etelä-Varangissa kunta, erikoissairaanhoito, poliisi ja puolustusvoimat tekevät yhteistyötä ratkaistakseen osaamisen hankkimiseen ja säilyttämiseen liittyvät ongelmat. Niinpä uudessa pilottihankkeessa ei keskitytä kurssitukseen ja rekrytointikampanjoihin, vaan osaamishaasteita pyritään ratkomaan keinoilla, jotka edistävät koko paikallisyhteisön kehitystä.

Ruotsissa yli 130 000 nuorta on työelämän ja opintojen ulkopuolella. Näiden nuorten avuksi on käynnistetty ESF-hanke FolkisUng, jolla pyritään ohjaamaan heitä työn tai opintojen pariin.

Nyky-yhteiskunnassa yksilöiden on niin Pohjoismaissa kuin koko Euroopassa jatkuvasti kehitettävä osaamistaan työelämän vaatimukset täyttääkseen. Jotta siinä onnistutaan, on tärkeää arvostaa, tunnustaa ja tehdä näkyväksi non-formaalia oppimista, kuten työpaikalla hankittua osaamista.

Norjan osaamistarvekomitean tuoreessa raportissa (julk. 29.1.2026) todetaan, että tekoäly muuttaa norjalaista työelämää ennennäkemättömällä tahdilla. Onnistuminen edellyttää muutakin kuin teknistä osaamista: tarvitaan uudistettu versio pohjoismaisesta elinikäisen oppimisen mallista.

Miten työmarkkinoiden tarpeet ja työntekijöiden osaaminen saadaan vastaamaan paremmin toisiaan sekä suurkaupungeissa että harvaan asutuilla seuduilla? Miten opimme paremmin ennakoimaan, millaista osaamista vihreä ja digitaalinen siirtymä edellyttää?

Elinikäinen oppiminen on nyky-yhteiskunnassa elintärkeää. Koulutusjärjestelmien on varmistettava opintojen joustavuus, liikkuvuus ja kansainvälinen osaamisen tunnustaminen. Norjalaisen NIFU-tutkimuslaitoksen tuoreessa raportissa ruoditaan, miten ECTS:n eli Eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän käyttöönotto ammatillisessa korkeakoulutuksessa voi edistää näitä asioita.

NordForsk rahoittaa tutkimushankkeen SUNREM – Sustainable Remote Nordic Labour Markets (2023-2027), jossa pohditaan joidenkin pohjoismaisten syrjäseutujen työmarkkinoiden tulevaisuutta. Hankkeen päätavoitteena on tutkia, mitä mahdollisuuksia ja haasteita megatrendit ja vihreä siirtymä tuovat mukanaan.

Norjan uusi panostus edistää elämänmittaista oppimista teollisuusalalla.

Polarisaation, digitalisaation ja globalisaation leimaamassa maailmassa vapaalla sivistystyöllä on ainutlaatuinen rooli.

Uusi eurooppalainen tutkimushanke selvittää, miksi aiempaa harvemmat tanskalaisnuoret valitsevat ammattikoulutuksen – ja millaisella politiikalla ja kulttuurilla suunta saadaan käännetyksi.

Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan uudistuksia, jotta vihreästä siirtymästä selvitään. Uusi OECD-raportti esittelee mahdollisuuksia.

Norjan korkeakoulutus- ja osaamisvirasto on tänä vuonna jakanut reilut 50,5 miljoonaa euroa rahoitusta Erasmus+ -ohjelman hankkeisiin.