Viime kesänä Norjan hallitus, ammattiliitto Fellesforbundet ja teollisuuden työnantajajärjestö Norsk industri käynnistivät uuden tukimuodon, joka antaa teollisuustyöntekijöille mahdollisuuden osallistua täydennyskoulutukseen täydellä palkalla. Tällainen panostus toteutetaan alalla nyt ensi kertaa maanlaajuisena, ja se voi merkitä uuden aikakauden alkamista ammattikoulutettujen työntekijöiden elämänmittaisessa oppimisessa.
Mikä on teollisuuden osaamisrahasto (Industriens kompetansefond)?
- Panostus toteutetaan neliosaisena pilottina (2025–2028), ja siihen on myönnetty valtion varoja yhteensä 100 miljoonaa Norjan kruunua eli 25 miljoonaa vuotta kohden.
- Uuden tukimuodon turvin työehtosopimuksen piirissä ovat teollisuusyritykset voivat lähettää työntekijöitään lyhyille heidän työhönsä liittyville kursseille ja saada hyvityksen osallistujien palkkakustannuksista enintään kahdelta viikolta.
- Rahastoa hallinnoivat työmarkkinajärjestöt Fellesforbundet ja Norsk Industri, ja tuki tulee hankkia etukäteen.
- Kurssien järjestäjinä toimivat enimmäkseen ammattikorkeakoulut (fagskole), ja laajuudeltaan ne ovat yleensä 5–10 opintopistettä. Kursseilla voidaan käsitellä vaikkapa digitalisaatiota, robotiikkaa tai automatisaatiota – selvästi olennaisia osaamisalueita tulevaisuuden teollisuuden kannalta.
Tavoitteena edistää sopeutumista ja kestävyyttä
Teollisuusalaa mylläävät parhaillaan suuret muutokset: digitalisaatio, robotisaatio, vihreä siirtymä ja kehittyneemmän teknologiaosaamisen tarve. Samaan aikaan tilastot osoittavat, että täydennyskoulutuksissa käydään alalla selvästi vähemmän kuin työelämässä keskimäärin.
Tutkimus- ja korkeakoulutusministeri Sigrun Aaslandin mukaan uuden tukimuodon tausta-ajatus on selvä: ”Meidän täytyy uskaltaa ajatella uudella tavalla”. Rahaston on määrä toimia pilottikokeiluna ja tuottaa tietoa siitä, mitkä mekanismit todella edistävät osaamisen kehittämistä teollisuusalalla.
Työntekijäpuolella kokeiluun suhtaudutaan myönteisesti. Kongsberg Defence Aerospace -yrityksen työntekijä toteaa, että uusi järjestely voi auttaa työntekijät kynnyksen yli niin että he pääsevät alkuun oman osaamisensa kehittämisessä.
Suuri merkitys osaamispolitiikalle ja aikuisten elämänmittaisille oppimismahdollisuuksille
- Uusi tukimuoto on”elinikäisen oppimisen” taustaperiaatteiden yksi konkreettinen ilmentymä: se mahdollistaa täyspäiväistä työtä tekeville aikuisille työn ja opiskelun yhdistämisen ilman taloudellista menetystä.
- Laskemalla kynnystä osallistua täydennyskoulututukseen ja tarjoamalla joustavia, moduulimuotoisia kursseja suurempi osuus työntekijöistä saadaan päivittämään osaamistaan työelämän teknologisten ja rakenteellisten muutosten tahdissa.
- Pilotoinnin ansiosta mallin laajentamista muille sektoreille tai sen vakiinnuttamista voidaan harkita, jos arviot ja tulokset ovat myönteisiä.
- Validoinnin, ammattialakohtaisten koulutusohjelmien tai julkisen sektorin osaamistarpeiden parissa työskenteleville organisaatioille, poliitikoille ja koulutustoimijoille tukimalli on viesti siitä, että joustavaa osaamispolitiikkaa voidaan toteuttaa myös akateemisen maailman ulkopuolella.
Potentiaalia ja avoimia kysymyksiä
- Tukimuodolla on selvästi potentiaalia parantaa aikuisopiskelun saatavuutta, mielekkyyttä ja houkuttelevuutta työssäkäyville. Siihen liittyy kuitenkin myös epävarmuustekijöitä:
- Pilottivaiheen kesto on rajattu neljään vuoteen, ja tuki muuttuu pysyväksi vain, jos arvioinneissa saadaan hyviä tuloksia osallistujamäärän ja työtehtävien muutosten osalta.
- Alkuvaiheessa tuki kattaa vain teollisuusalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat teollisuusyritykset. Merkitseekö tämä, että muut sektorit (julkinen sektori, palveluala, terveydenhuolto jne.) voivat jäädä ilman vastaavaa tukea?
- Vielä jää nähtäväksi, miten hyvin yrityksen ja koulutuksen tarjoajan välinen koordinaatio kurssien järjestämisessä toimii. On ratkaisevan tärkeää, että kurssit vastaavat todellisia tarpeita.
Pohjoismaisille lukijoille – mahdollinen mallikappale
Teollisuuden osaamisrahasto voi toimia kiinnostavana esimerkkinä muille Pohjoismaille, joissa työelämän sopeuttamistarpeiden ja osaamisen päivittämisen yhdistelmä tuottaa päänvaivaa. Norjalainen kolmikantamalli – valtion, ammattiliiton ja työnantajan välinen yhteistyö – osoittaa, että aikuisten oppiminen voidaan juurruttaa työelämään ilman myös ilman perinteistä tutkinto-opiskelua.
Jos pilotti onnistuu, samankaltaisten mallien käyttöönottoa voidaan alkaa harkita myös muilla aloilla ja muissa maissa. Näin ollen aiheella on relevanssia yhteispohjoismaisessa keskustelussa elämänmittaisesta oppimisesta, osaamisen päivittämisestä ja joustavista oppimispoluista.
