Aikuisten tarpeet ja elämän mittainen oppiminen
Marraskuun 21.–22. päivänä 2024 Göteborgin yliopiston kasvatustieteen laitoksella järjestettiin pohjoismainen konferenssi aikuisten matematiikanopetuksesta. Konferenssin järjestivät yhteistyössä NVL, Ruotsin valtion kouluvirasto, Visnet, Ruotsin kansallinen matematiikan opetuksen keskus sekä Göteborgin yliopisto. Konferenssin tavoitteena oli edistää tiedonvaihtoa ja innovaatiota aikuisten matematiikan opetuksen alalla.
Konferenssiin kokoontui lähes sata pedagogia, tutkijaa ja päättäjää suuresta osasta Pohjoismaita pohtimaan yhdessä, miten matematiikanopetusta voidaan kehittää vastaamaan tarpeita nopeasti muuttuvan maailman luomia tarpeita.
Konferenssissa painotettiin, että matematiikanopetuksen on tärkeää sopeutua aikuisten erilaisiin tarpeisiin. Erityisesti korostui matematiikan rooli itsenäisyyden lisääjänä ja ammatissa menestymisen edistäjänä.
Käytännön työkaluja opettajille
Antoisien luentojen lisäksi konferenssissa oli tarjolla useita vaihtoehtoisia seminaareja. Osallistujat saivat tutustua moniin pohjoismaisiin esimerkkeihin. Suosittu oli esimerkiksi suomalaisen Marika Toivolan esitys aiheesta ”Flipped Learning/Assessment”. Norjalaiset tutkijat Pauline Vos ja Anders Wiik puolestaan puhuivat siitä, millaiselle matematiikalle on eniten käyttöä arjessa, sekä erilaisista matematiikan oppimismenetelmistä. Seminaarien tavoitteena oli inspiroida osallistujia tutustumaan luoviin opetusmenetelmiin ja vahvistaa heidän kykyään kohdata aikuisten erityisiä haasteita.
Matematiikan rooli digitalisoituneessa arjessa
Konferenssissa toistuva teema oli se, että matemaattiset perustaidot ovat edelleen ratkaisevan tärkeitä myös digitalisoituneessa maailmassa. Paljon keskusteltiin siitä, miten matematiikka voi vahvistaa aikuisten kykyä luovia työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa, jossa digitaidot ja matemaattinen ajattelu ovat yhä tärkeämpiä. Tämä on erityisen relevanttia matematiikkaa heikosti osaavien kohdalla, sillä heidän syrjäytymisriskiään voidaan pienentää.
– Huomaamme, miten tärkeää on, että esimerkiksi ammattiopettajat ja matematiikanopettajat tekevät yhteistyötä ja hyödyntävät toistensa osaamista. Yhteistyö hyödyttää opettajia ja vähentää mahdollisia esteitä. ”Get connected”, neuvoo Turun ammatti-instituutin koulutuspäällikkö Kalle Ojanen.
Digitalisaation vaikutus matematiikanopetukseen
Yksi konferenssin keskeisistä aiheista oli, miten digitaalisia työkaluja voidaan käyttää tehokkaasti matematiikanopetuksessa. Sähköisten apuvälineiden ja tekoälyn tulon jälkeen teknologian roolista koulutuksessa on kiistelty vilkkaasti. Jotkut näkevät digitalisaation mahdollisuutena parantaa oppimista ja sitoutumista; toiset taas varoittavat, että väärällä tavalla käytettyinä digityökalut voivat estää syvempää ymmärrystä. Konferenssiesityksissä käsiteltiin sitä, miten tekoälyä voidaan sisällyttää opetukseen niin, että se parantaa sekä opettajan suoriutumista että opiskelijoiden osaamista.
Tulevaisuuden visio
Pohjoismainen konferenssi aikuisten matematiikanopetuksesta oli enemmän kuin vain kohtauspaikka matematiikasta kiinnostuneille – se antoi osallistujille mahdollisuuden verkostoitua ja innostua muuttamaan matematiikanopetusta. Toivomme, että konferenssi edisti yhteistä visiota inklusiivisesta ja tehokkaasta matematiikanopetuksesta, joka tukee elämän mittaista oppimista ja koko yhteiskunnan kehitystä.
– Mielestäni konferenssin ehdottomasti parasta antia oli päästä verkostoitumaan muiden matematiikka-alan ihmisten kanssa. Diane Dalbyn esitys antoi ideoita ja inspiraatiota siihen, miten voimme matematiikanopetuksen kautta muuttaa koko järjestelmäämme. Sellaista ei muutoin useinkaan kuule, toteaa Björn Magnusson Uumajan Lärcentrum-tukiopetuskeskuksesta.
Lisätietoa
Lisätietoa konferenssista, puhujista, tutkimuksesta ja tulevista tapahtumista NLL:n kotisivuilta.
