Kolme vuotta kurssien loppumisen jälkeen osallistujista 58 prosenttia on päässyt työelämään, ja jos opiskelijat lasketaan mukaan, osuus nousee 75 prosenttiin. Osallistujista vain 12 prosenttia lopettaa koulutuksen kesken, mikä kertoo kansanopistojen vahvasta pedagogiikasta ja opiskelijaa tukevasta oppimisympäristöstä.
– Kansanopisto tarjoaa perinteisestä poikkeavia polkuja työhön ja opintoihin. Ammatillisten kurssien ansiosta useammat saavat mahdollisuuden löytää paikkansa työelämässä ja yhteiskunnassa, toteaa Johan Ernestam, joka toimii analyysipäällikkönä Ruotsin kansansivistysneuvosto Folkbildningsrådetissa.
Kansanopistoilla on keskeinen rooli osaamisen varmistamisessa erityisesti kaukana työmarkkinoista olevien ryhmien kohdalla, kuten matalasti koulutettujen ja niiden, joilla on toimintakyvyn rajoituksia. Kansanopistot koulutusmuotona lisäävät sekä yksilön mahdollisuuksia että työmarkkinoiden tasa-arvoisuutta.
Lisää aiheesta (ruotsiksi):
Yrkesutbildning på folkhögskola leder ofta till jobb – Folkbildningsrådet



