Raportti perustuu kontrolloituun, satunnaistettuun kokeeseen, jonka toteuttivat työelämä- ja hyvinvointitutkimusta tekevä laitos FAFO ja taloudellinen tutkimuslaitos Frischsenteret. Kokeen tavoitteena oli selvittää, millainen merkitys taloudellisella tuella (stipendeillä) ja tiedottamisella on työntekijöiden motivoimisessa lisäkoulutukseen.
Kokeeseen osallistuneet 300 000 työntekijää jaettiin kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä sai sekä tietoa lisäkoulutusmahdollisuuksista että taloudellista tukea kouluttautumiseen, toinen ryhmä sai pelkästään tietoa ja kolmas ryhmä (kontrolliryhmä) ei saanut kumpaakaan.
Vaikutustutkimus osoittaa, että ryhmässä, joka sai sekä tietoa että taloudellista tukea, koulutukseen osallistumisen todennäköisyys kasvoi 20 prosentilla. Todennäköisyys kasvoi 9 prosentilla ryhmässä, joka sai pelkästään tietoa koulutusmahdollisuuksista. Tutkimus myös vahvistaa asian, josta on saatu viitteitä jo aiemmissa tutkimuksissa: naiset osallistuvat lisäkoulutukseen miehiä useammin. Sekä tietoa että taloudellista tukea saavien ryhmässä jopa 31 % naisista päätyi osallistumaan koulutukseen. Molemmille sukupuolille tärkeitä syitä osallistua koulutukseen olivat palkankorotuksen mahdollisuus ja parempi ammattitaito, kun taas suurimmat esteet olivat kiinnostuksen ja rahan puute.
Tutkimukseen sisältyy myös arvio kokeen toteutuksesta. Lisätietoa tutkimuksesta (norjaksi) saat täältä.
Tausta
Norjan osaamisministeriö halusi selvittää, voisiko koulutusstipendillä kannustaa useampia työntekijöitä kouluttautumaan lisää. Taustalla on ammattitaitoisen työvoiman kasvava tarve yhteiskunnassa sekä se, että yhä suurempi osa työvoimasta jatkaa töissä entistä pidempään. Siksi Norjan korkeakoulutus- ja osaamisvirasto sai vastuulleen teettää tämän kontrolloidun ja satunnaistetun tutkimuksen. Virasto toteutti tutkimuksen yhdessä Norjan valtion opintolainarahaston, Norjan tilastoviranomaisen ja kahden edellä mainitun tutkimuslaitoksen kanssa.
Seurantatutkimusta harkitaan
Korkeakoulutus- ja osaamisviraston osastonjohtaja Kristine Offerdal kertoo, että virasto aikoo arvioida mahdollisuuksia pidempiaikaisen seurantatutkimuksen toteuttamiseen. – Yhteiskunnalla on edessään suuria osaamishaasteita, joihin ei ole ilmeisiä ratkaisuja. Siksi meidän on tutkittava eri tapoja, joilla ihmiset voidaan pätevöittää työhön ja saadaan pysymään töissä, hän toteaa. Offerdal huomauttaa, että osaamisen kehittämisen ja työuran pidentämisen motiiveissa on vielä paljon selvitettävää. – Pidempiaikainen seurantatutkimus voi antaa lisää tietoa siitä, millaisia vaikutuksia niillä on koulutuksen loppuun suorittamiseen, työllisyyteen, liikkuvuuteen ja tuloihin, hän toteaa.
Raportit voit lukea (norjaksi) täältä.
