Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävää hallitusten välistä yhteistyötä kohti vuotta 2030 ohjaavat 14 sektorikohtaista yhteistyöohjelmaa, joissa on määritetty yhteinen fokus, selkeät priorisoinnit ja määrätietoiset toimet.
Pohjoismaat ovat osoittaneet kerta toisensa jälkeen olevansa vahvempia silloin, kun koko Pohjola paneutuu asioihin yhdessä ja työskentelee kokonaisvaltaisesti. Tämä luo pohjan 14 uudelle sektoripoliittiselle yhteistyöohjelmalle, joissa on määritetty yhteinen fokus, selkeät priorisoinnit ja määrätietoiset toimet ja jotka ohjaavat hallitusten välistä yhteistyötä Pohjoismaiden ministerineuvostossa vuoteen 2030 asti.
Yhteistyöohjelmat ovat syntyneet yritysmaailman, tutkimusmaailman, kansalaisyhteiskunnan, nuorison ja ennen kaikkea Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarisen yhteistyön ehdotusten pohjalta. Ohjelmissa hyödynnetään yhteispohjoismaisten laitosten, työryhmien ja verkostojen suurta osaamista. Ne osallistuvat yhdessä Visio 2030:n kolmen strategisen painopistealueen toteuttamiseen: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.
Lue lisää Pohjoismaiden ministerineuvoston poliittisista priorisoinneista kaudelle 2025–2030 täältä.
Myös koulutus ja tutkimus ovat mukana Pohjoismaiden ministerineuvoston poliittisten priorisointien listalla – ja niissä on otettava huomioon monia tärkeitä näkökohtia. Yhtäältä koulutuksen ja tutkimuksen tehtävänä on edistää tiedon arvostusta, yksilön sivistystä, mielipiteenmuodostusta ja sosiaalistumista. Toisaalta koulutuksen ja tutkimuksen on vastattava yhä enemmän yhteiskunnan tarpeisiin, jotka liittyvät mukautumiskykyiseen työvoimaan. Lisäksi niillä tulisi olla yhä enemmän myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja niiden avulla tulisi löytää kaivattuja vastauksia päivänpolttaviin ongelmiin.
Koulutuksen ja tutkimuksen sektoriohjelman löydät täältä.
