Siinä missä digitalisaatio aiemmin automatisoi rutiiniluontoisia tehtäviä, tämänhetkinen generatiivisen tekoälyn aalto iskee asiantuntijatöihin ja luoviin ammatteihin. Raportissa todetaan, että työelämässä olevista jo yli 70 % käyttää generatiivista tekoälyä mutta vain joka neljäs sanoo saaneensa siihen riittävästi koulutusta. Kahdeksan kymmenestä vastaajasta kokee, että tarkoituksenmukaisen osaamisen puute aiheuttaa heille haittaa.
Raportissa painotetaan, että Norjan mallia on kehitettävä edelleen, jotta varmistetaan, että tekoälystä muodostuu tukipilari eikä pelkkä ihmistyövoiman korvaaja. Lisäksi komitea varoittaa ”kognitiivisesta laiskuudesta”. Sen riski voi kasvaa, mikäli työelämä ja koulutusjärjestelmä siirtävät liian suuren osan ajattelutyöstä koneille, mikä ennen pitkää saattaa heikentää kriittistä arvostelukykyä ja oppimista.
Onnistuneen digitaalisen siirtymän tueksi raportissa esitetään laajaa osaamispanostusta, johon sisältyy kuusi painopistettä:
- Digitaalisen osaamisen vahvistaminen: koskee niin yleistä, alakohtaista kuin erikoistunutta osaamista.
- Mahdollistava osaaminen: etenkin kriittinen ajattelu ja innovointi.
- Kunnianhimoinen osaamisen kehittäminen työelämässä: systemaattinen kouluttaminen kaikilla aloilla.
- Oppimisen ja kriittisen ajattelun edistäminen: torjutaan passiivista teknologian käyttöä.
- Kolmikantayhteistyö: varmistetaan inkluusio ja turvataan työolot.
- Syrjäytymisen ehkäisy: huolehditaan, että heikosti työelämään kiinnittyneet ryhmät saavat mahdollisuuden hankkia tarvittavan digitaalisen.
Raportissa korostetaan, että tulevaisuuden osaamistarpeiden suhteen keskeisintä on pohtia sitä, miten siirtymä toteutetaan onnistuneesti, eikä keskittyä ennusteiden tekemiseen.
Lue raportti ja muita Norjan osaamistarvekomitean raportteja täältä (norjaksi).
