Artikkelit
Strømmenin toisen asteen oppilaitoksessa moduulimuotoista aikuiskoulutusta rakennetaan käytännön kautta – tiivis yhteistyö tuottaa enemmän tutkintoja ja työpaikkoja.
Oppimista tapahtuu useimmilla työpaikoilla joka päivä. Mutta miten se saadaan näkyviin? Validoinnin avulla yrityksessä voidaan vahvistaa työntekijöiden itsetuntoa ja luoda työkulttuuri, jossa oppimisella on keskeinen rooli. Tässä artikkelissa Nackan kunnallisen vesi- ja jätehuoltolaitoksen väki kertoo oppimiseen ja validointiin liittyvistä käytänteistään.
Tuoreen sairaanhoitajan ensimmäinen työpäivä oli järkytys. Hän oli onnistunut saamaan töitä sairaalan ihotautiosastolta. Työpäivän aluksi tulokkaalle selitettiin työtehtävät ja esiteltiin osasto. Potilailla oli vaikeita ihosairauksia ja laajoja ihovaurioita. Niin vaikeita tapauksia hän ei ollut nähnyt opiskelun eikä harjoitteluiden yhteydessä. Sairaalan todellisuus yllätti hänet.
Tutkintoa vailla olevan on tärkeää saada osaamisensa kartoitetuksi ja dokumentoiduksi. Siten hän voi saada tietonsa ja taitonsa hyväksiluetuksi, eikä opiskelua tarvitse aloittaa ihan alusta. Osaamisen validointi voi toimia porttina koulutukseen ja työllistymiseen. Toisten osaamisen arviointi edellyttää arvioijalta vankkaa osaamista. Niinpä myös validoijat tarvitsevat koulutusta.
Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus siirtyi vuodenvaihteessa Tanskalle ja Färsaarille. Puheenjohtajuusohjelmassa painottuvat muun muassa nuorten hyvinvonti ja pohjoismaiset juuret.
Tekoälybuumista ja digityökaluista huolimatta suomenruotsalaiset valitsevat edelleen mieluummin lähiopetuskurssin, kun haluavat oppia jotain uutta. Tämä käy ilmi Suomen ensimmäisestä ruotsinkielisestä sivistysbarometrista. Vastauksissa näkyy myös kasvava huoli. Yhä useampi on sitä mieltä, että perustaidot, kuten luku-, kirjoitus- ja viestintätaidot, ovat huonontuneet.
Työmarkkinoiden, opintojen ja työmarkkinatoimien ulkopuolella olevien nuorten osuus on Ahvenanmaalla suurempi kuin Suomessa ja Ruotsissa. Nyt Ahvenanmaa ottaa aktiivisen roolin NLL:n uudessa yhteistyöhankkeessa, johon osallistuvat myös Färsaaret ja Grönlanti. Tavoitteena on pyrkiä yhdessä ymmärtämään ja kohtaamaan kohderyhmää. Hankkeen ensiaskel otettiin Maarianhaminassa syyskuun lopussa.
Tekoäly on tärkeä apuväline korkeakoulussa opiskeleville kehitysvammaisille.
Monissa ammateissa on nyt suuri pula pätevistä tekijöistä, mikä vaikeuttaa sote-palveluiden ja oppilaitosten toimintaa ja kriisivalmiuden ylläpitoa. Ongelma koskee etenkin pieniä maaseutukuntia. Viime vuosikymmeninä on kuitenkin kehittynyt toimintamuoto, joka saattaa ratkaista nämä haasteet.
Kun tekoäly häivyttää toden ja valheen välistä rajaa, demokratia joutuu koetukselle. Joukko pohjoismaisia asiantuntijoita kokoontui Helsingissä järjestettyyn konferenssiin, jonka yhtenä järjestäjänä toimi NLL. Konferenssin pääaiheita olivat medialukutaito, demokratiakasvatus sekä resilienssin parantaminen jatkuvan oppimisen avulla. Kohderyhmistä mainittiin etenkin ikääntyvät.
Ammatillinen koulutus on Suomessa muutoksen kynnyksellä. Parhaillaan käynnissä on intensiivinen kehitystyö, joka keskittyy aikuisten jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Työryhmän johtaja Petri Lempinen kertoo tämänhetkisestä tilanteesta. Yksi keskusteluissa esiin noussut käsite on avoin ammatillinen koulutus.
Yhä digitalisoituvammassa maailmassa Ahvenanmaa jatkaa tänä syksynä työtä asukkaiden digiosaamisen vahvistamiseksi – ei pelkästään yksilön vaan myös demokratian hyödyksi.
Mustasaaressa puhkeavat kukkaan niin kasvit kuin oppiminen. Koulupuutarhat, siemenkirjasto ja yhteistyöhankkeet ovat Ulrica Taylorin luomia eläviä käytännön esimerkkejä kestävästä kehityksestä. Toiminta pääsi vauhtiin NLL:n kestävän kehityksen verkoston avulla. Nykyisin tuon yhteistyön hedelmät ovat voimanlähde paikkakunnan lapsille ja aikuisille.
Tanskalainen Verdens Bedste Nyheder (Maailman parhaat uutiset) on vuodesta 2010 tehnyt rakentavaa journalismia ja kertonut mediakatveeseen jääviä tarinoita etenkin globaalin etelän edistysaskelista ja kehityksestä. Lehti isännöi myös kestävyyskasvatuskumppanuuksien sihteeristöä.
Kriisivalmiuskurssilla Nina Ahtola vaihtoi renkaan Volkswagen-pakettiautoon ensimmäistä kertaa – muttei suinkaan viimeistä kertaa. – Naisena sitä haluaa osata tällaiset jutut, hän sanoo.
Kestävä kehitys mielletään usein joksikin suhteelliseksi ja epäkonkreettiseksi, mutta kahdeksan periaatteen avulla haasteita on helpompi selättää käytännössä. Näin kestävyysasiantuntija Mikkel Pilgaard kuvailee metodia, joka arkipuheessa tunnetaan nimellä ”The Natural Step”.
Norjan osaamisuudistuskomitea on selvittänyt, miten elinikäinen oppiminen työelämässä voidaan toteuttaa onnistuneesti. Nimestään huolimatta komitea ei ole hahmotellut isoa uudistusta, vaan suurin osa sen ehdotuksista perustuu olemassa oleviin toimintamuotoihin. Ajatuksena on vahvistaa ja jatkokehittää sellaista, mikä jo toimii hyvin. Komitea on luovuttanut kattavan raporttinsa, jossa esitetään laaja kirjo ehdotuksia 23 pääkohtaan tiivistettyinä.
PIAAC2-tutkimuksessa on koottu aikuisten taitotasoa koskeva valtava aineisto. Vaikka päätulokset voidaan tiivistää neljään riviin, neljän tuhannen työikäisen norjalaisvastaajan laajoihin haastatteluihin pohjaavissa tuloksissa riittää vielä paljon tutkittavaa.
Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2025, ja valmistelut ovat täydessä vauhdissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet Ulla-Jill Karlsson ja Sini Keinonen kertovat auliisti puheenjohtajuusvuoden suunnitelmista. Aikuiskoulutuksen ja aikuisten oppimisen saralla on luvassa monenlaista toimintaa.
Vuodesta 2024 Ruotsin kunnilla on ollut velvollisuus tarjota kuntalaisille osaamisen alkukartoitus. Sen tarkoituksena on helpottaa opintoja, validointia ja/tai kurssien itsenäistä tenttimistä kunnallisessa aikuiskoulutuksessa. Sara Parmkransille tehtiin alkukartoitus, minkä jälkeen hän pääsi työkokemuksen validointiin.
Sara Rydin.
Kestävyyskasvatus on Tanskassa yhä alkutekijöissään, vaikka aiheesta on puhuttu jo vuosia. Nyt rahoitusta kuitenkin on luvassa sekä valtion budjetista että rahastoilta. Tulevaisuus saattaakin olla valoisa, arvelee Jeppe Læssøe, joka on seurannut aihetta pitkään.
– On tärkeää uskaltaa ja kokeilla, sanoo islantilainen AI-asiantuntija.
Nyt on tarjolla apua turvallisten digiympäristöjen luomiseen. Koordinaattori Sonja Bäckman, joka auttaa työkseen suomalaisia senioreja, on yksi NVL:n digitaalisen työkalupakin tulevista testaajista. – Haluamme kohentaa senioreiden itseluottamusta ja osoittaa heille, että he pärjäävät nyky-yhteiskunnassa ja ovat arvokkaita kansalaisia, hän sanoo.
Täydennyskoulutus voi olla tehokas ja nopea keino saada yritysten ja poliitikkojen toivomaa työvoimaa. Täydennyskoulutus ei kuitenkaan ole prioriteettilistalla korkealla, ja pitkällä aikavälillä tästä voi koitua ongelmia, sanoo AMU Fyn aikuiskoulutuskeskuksen johtaja Lars Thore Jensen.
Miten NVL on tarttunut haasteisiin, joihin Euroopan osaamisen teemavuosi pureutui? Millä keinoin Pohjoismaissa on pyritty parantamaan kohtaantoa, edistämään uudelleenkoulutusmahdollisuuksia ja ratkaisemaan pulaa osaavasta työvoimasta? Tällaisia kysymyksiä esitimme NVL:n validointi- ja ohjausverkostoissa toimiville Agnetha Kronqvistille ja Helgi Þorbjörn Svavarssonille.
Euroopan osaamisen teemavuosi nosti työelämässä tarvittavan osaamisen EU:ssa tapetille kokonaiseksi vuodeksi. Innokkaimmat ovat käyttäneet isoja sanoja. ”Teemavuosi tulee toimimaan ponnahduslautana osaamisvallankumoukseen”, sanottiin Brysselissä huhtikuussa pidetyssä loppukonferenssissa. Ihan niin helposti muutos tuskin kuitenkaan sujuu.
Työpaikan toistuvat digitalisaatiouudistukset voivat monista työntekijöistä tuntua ylitsepääsemättömältä kynnykseltä. Osa nostaa kätensä ylös ja toteaa, ettei enää jaksa vaan siirtyy mieluummin eläkkeelle, vaikka olisi muuten voinut vielä jatkaa työskentelyä. Tekoälyn (AI) käytön myötä digitaalisuuden haaste on saanut uuden käänteen.
Lukihäiriöiset ja muut, joille kirjaimet tuottavat vaikeuksia, ovat generatiivisen tekoälyn myötä saaneet uusia mahdollisuuksia ilmaista itseään ja lukea vaikeita tekstejä, opettaja ja asiantuntija kertovat.
Älä jätä väliin 11.–12.4. Skellefteåssa järjestettävää konferenssia ”Taking great strides towards sustainable competence”. Konferenssin puhujat, kuten Olof Gränström ja Simon Dahlgren, jakavat näkemyksiään siitä miten datan avulla voidaan ymmärtää yhteiskunnan muutoksia ja muokata koulutusohjelmia yritysten tarpeisiin.
Työskenneltyään yli 25 vuotta mainos- ja verkkopalvelualalla Ruotsissa, Wille Bolinder vaihtoi kokonaan toiseen ammattiin. Nykyään hän toimii kuorma-autonkuljettajana ja kuljettaa vaarallista jätettä. Palkan puoliintumisesta huolimatta valinta oli hänen mielestään helppo.
Pitkän aikavälin tavoitteena on yhteinen tutkinto- ja validointirakenne, jossa kaikki oppiminen tehdään näkyväksi. Erasmus+ -hankkeessa nimeltä NOVA-Nordic on tehty näkyväksi ja vertailtu olemassa olevia rakenteita ja prosesseja.
Ruotsi tarttuu vuonna 2024 ruoriin Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana. Puheenjohtajuuskauden painopiste on Pohjolan kilpailukyvyssä, ja läpäisevänä teemana ovat luonnontieteet, tekniikka, insinööritieteet ja matematiikka (STEM-aineet). Koulutussektorin kannalta keskeinen tapahtuma on huhtikuussa Skellefteåssa järjestettävä konferenssi, jonka aiheina ovat osaamisen saatavuuden takaaminen ja kestävä siirtymä.
Pohjoismaisissa vankiloissa tuomiotaan suorittavilla vangeilla on päivittäisiä työtehtäviä ja opiskelumahdollisuuksia. Monilla on takanaan keskeytyneet opinnot ja ehkä myös huonoja kokemuksia opiskelusta. Yhdistämällä paremmin työtä ja opiskelua eli käytäntöä ja teoriaa voidaan luoda motivaatiota ja hyviä oppimiskokemuksia
Sanoo Islannin suurin tomaatintuottaja
Ruotsin puolustusvoimat on laatinut asevelvollisuuttaan suorittaville useita osaamistodistuksia, joita on kytketty Ruotsin kansalliseen tutkintojen viitekehykseen Näiden todistusten odotetaan hyödyttävän sekä veronmaksajia että asevelvollisia. Yksi tärkeä näkökulma on se, että ne pidentävät yksilöllistä sotakelpoisuutta usealla vuodella.
Kuvittele, että aloitat uudessa työpaikassa. Kielitaitosi on horjuva, ja moni asia jää epäselväksi. Jos paikalla onkin ihminen, joka voi selittää, olla avuksi ja vastata kysymyksiisi, pääset monta askelta eteenpäin.
Pohjoismaisen tutkimusryhmän mukaan ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa ei ole tarpeeksi tietoa validoinnista.
Miten välittäisimme tehokkaasti ilmastokriisitietoutta suurelle yleisölle? Journalistit valittavat, etteivät lukijat jaksa lukea ilmastoaiheisia artikkeleita. Mitä he tekevät väärin?
Elämme muutoksen aikaa. Näillä sanoilla Ruotsin Ammattikorkeakouluviraston pääjohtaja Thomas Persson avasi kolmipäiväisen Skills Meetup Sweden -konferenssin. Konferenssiin osallistui lähes 400 eri toimialojen ja ammattien edustajaa Ruotsista ja muualta Pohjolasta.
Motivaatio on tärkeää kielenoppimisessa, mutta onko se tärkein kielenoppimisen prosesseja selittävä tekijä, kun kyse on aikuisista maahanmuuttajista, joilla on vain vähän tai ei ollenkaan koulutusta?
Abdulkhadir Mohamed opettaa somaleja malmöläisessä Hyllie Parkin kansanopistossa.
Roskilden yliopiston lehtori Louise Tranekjær pelasi lapsena tietokonepelejä. Ehkä juuri oman pelitaustansa vuoksi hän keksi kehittää pelin kouluja käymättömille tekstiilihuoltoalan työntekijöille, jotka eivät osaa tanskaa.
Keskustelu nuorten pahoinvoinnista ryöpsähti syksyllä, kun Aalborgin yliopiston nuorisotutkimuksen keskus julkaisi aiheesta kirjan. Puoli vuotta myöhemmin on edelleen epäselvää, parantaako keskustelu nuorten vointia, sanoo professori Noemi Katznelson.
Kielenopetukseen kaivataan uutta asennetta, koulutukseen pääsyä tulee helpottaa ja työmarkkinoiden ja oppilaitosten välistä yhteistyötä tiivistää. Kieliopin sijasta tarvitaan enemmän panostusta käytännön kielitaitoon!
”Kuin iso leikkikenttä aikuisille, joita kiinnostaa hieman erilainen elämäntapa”, hankekoordinaattori Viviane Straub luonnehtii Gotlannissa sijaitsevaa Suderbyn-ekokylää. Monine luomuviljelmineen Suderbyn on kuin keidas, mutta tärkeintä on kuitenkin sosiaalinen kestävyys. Pienessä yhteisössä noudatetaan sosiokratian periaatteita.
Opiskelupaikkoja aiotaan siirtää suurkaupungeista pienempiin kaupunkeihin osana poliittista suunnitelmaa. Uudistuksesta on monenlaisia mielipiteitä riippuen siitä, katsotaanko sitä Kööpenhaminan vai eteläisen Jyllannin näkökulmasta.
Cecilia Bjursell on kasvatustieteen professori, joka on viime vuosina syventynyt kaikkein ilontäyteisimpään opiskelumuotoon: yli 65-vuotiaiden vapaaehtoiseen opiskeluun.
Mitkä ovat Pohjoismaiden väestön isoimmat osaamisaukot vihreän siirtymän edellyttämässä osaamisessa? Tätä pohdittiin taannoin Norjan puheenjohtajuuskonferenssi DigiNordenissa.
Grit:lab on syntynyt yhteistyönä, johon osallistuvat ahvenanmaalainen peliyhtiö Paf, Ålands yrkesgymnasium ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus. Se on kokonaan projektiperustainen koodarikoulutus, jossa on osallistujia yli 20 maasta.
Malmön sfi-opetuksen olosuhteet muuttuivat nopeasti, kun pandemia iski. Opettajien ja koulun johdon oli keksittävä nopeita ratkaisuja oppilaiden tavoittamiseksi.
Moran kansanopiston ainutlaatuinen kurssi ja alusta, joka luo edellytyksiä elinikäiselle digitaaliselle elämälle, lisäävät kehitysvammaisten mahdollisuuksia tuntea olevansa osa yhteiskuntaa.
Fønixin ammatillisessa koulutuskeskuksessa Norjassa monilla osallistujilla on kielteisiä kokemuksia koulusta. Työhön selkeästi liittyvän perusopetuksen myötä motivaatio lisääntyy.
Kompis-peli kehitettiin perustaitojen valmentajaksi. Kun sitä kokeiltiin testiryhmällä, kävi ilmi, että kohderyhmän tarpeet olivat erilaisia kuin aluksi luultiin.
Suomalaiselle aikuiskouluttaja Omnialle Opetushallituksen myöntämä projektiavustus oli ratkaiseva tekijä siinä, että Omnian matalan perustaitotason oppilaat pystyivät jatkamaan opintojaan pandemian aikana.
Suomi käynnisti vuonna 2015 ohjaajajärjestelmän (”tutoropettaja”), jonka puitteissa joitakin opettajia koulutettiin digitaitoihin ja he opettivat kollegoitaan. Tämä osoittautui onnenpotkuksi pandemian iskiessä keväällä 2020.
HRINGSJÁ on koulutus- ja työkuntoutuskeskus. Johtaja Helga Eysteinsdóttir toivottaa tervetulleeksi yhdessä matematiikan opettaja Halldór Örn Þorsteinssonin kanssa. Talossa on mukava tunnelma, paljon hymyjä ja naurua näin Halloweenin kynnyksellä. Kyseessä on kilpailu, jossa parhaassa puvussa saapuva palkitaan.
Tärkeä osa Islannin MSS:n opinto- ja uraohjaajan Steinunn Björk Jónatansdóttirin työtä on kokea, että ihmiset ovat ottaneet ison askeleen elämässään eteenpäin ja asettaneet tavoitteita koulutukselleen tai uralleen.
Matkalla osaajaksi -projektissa projektipäällikkö Janni Glæsel kouluttaa yhdeksän pohjoissjellantilaisen työvoimatoimiston työntekijöitä tunnistamaan, ketkä tarvitsevat yleisiä perustaitoja saadakseen pysyvämpiä työpaikkoja. Se on ollut iso tehtävä, mutta tuloksia alkaa nyt tulla.
Miksi yleisten perustaitojen hankkimistarpeen ja Tanskassa koulutettujen matalasti koulutettujen aikuisten määrän välillä on niin suuri ristiriita? Yritämme vastata tähän kysymykseen tässä artikkelissa. Nykyisessä järjestelmässä on monia esteitä, mutta nyt myös toivoa paremmasta.
Ensimmäiset opiskelijat pääsevät aloittamaan akkuteollisuusalan ammatillisen korkeakoulutuksen tänä syksynä. Norjassa rakennetaan parhaillaan isoja akkutehtaita Mo i Ranassa ja Arendalissa sekä useilla muilla paikkakunnilla. Vikenin ammatillisessa oppilaitoksessa valmistellaan täyttä häkää uutta korkea-asteen koulutusohjelmaa ammattikoulutetuille, jotka haluavat hakeutua töihin akkuteollisuuteen.
Opintopiirit tarjoavat hyvän mahdollisuuden kehittää työntekijöiden osaamista pitkäjänteisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Se kuitenkin edellyttää, että työntekijät ovat valmiita sitoutumaan ja että työpaikka tarjoaa mahdollisuuksia käyttää uutta tietoa, todetaan NVL:n toteuttaman pilottihankkeen arviossa.
Miten voimme tavoittaa kaikki ne ihmiset, jotka jäävät digitaalisen yhteiskunnan ulkopuolelle? Kysymys on erittäin ajankohtainen. Miten Suomessa toimitaan? Onko muilta Pohjoismailta opittu jotain? Kysyimme asiaa kahdelta NVL Digital -verkoston suomalaisedustajalta.
Ukrainan sota on lisännyt mediataitojen tarvetta. Suomessa julkisen palvelun TV- ja radioyhtiö on asiassa jo aimo askeleen edellä. Svenska Ylen toimittaja Heidi Finnilä opettaa työssään mediataitoja kaikenikäisille. Kolkko Trollibunkkeri on yksi väline taistelussa nettitrolleja, valeuutisia ja disinformaatiota vastaan.
Miten varmistamme, että esimerkiksi ammattialojen sisäiset sertifioinnit ja muut non-formaalit tutkinnot pystytään arvioimaan samalla tavoin eri maissa? Tätä tutkitaan parhaillaan Erasmus+ -hankkeessa.
Monet iloitsevat mahdollisuudesta kerryttää opintopisteitä vapaasta sivistystyöstä ja kolmannelta sektorilta. Suomessa prosessin yhtenä välineenä käytetään osaamismerkkejä. Mutta onko se oikea reitti?
Validoinnin NVL-asiantuntijaverkoston laatima pohjoismainen malli toimii pohjana validointityön kehittämiselle Itä-Göötanmaan maakunnan 13 kunnassa.
Syyrialaispariskunta Hasna Naasan ja Salah Moussa ovat ensimmäisiä, jotka opiskelevat Ahvenanmaalla aikuisten perusopetuksessa. He viihtyvät Ahvenanmaan maaseudulla.
Maapallo ja me sen asukkaina olemme riippuvaisia siitä, että kaikki tekevät joitain muutoksia omassa arjessaan, sanoo Framtiden i våre hender -järjestön johtaja Anja Bakken Riise DialogWebin haastattelussa.
Nykyisin teknologia ajaa yhteiskunnallista kehitystä eteenpäin sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä, ja sillä on suuri vaikutus kilpailukykyyn. Teknologia muuttuu jatkuvasti, mutta muutosvauhti on nyt nopeampi kuin koskaan aiemmin.
Tarkoituksena ei ole räväyttää auki monta muutosikkunaa kerralla vaan raottaa yhtä pientä muutosikkunaa, toteaa suomalaisen Axxellin kehityspäällikkö Gilla Granberg. Ammattioppilaitoksen uutta strategiaa laaditaan yhdessä vapaaehtoisuuden pohjalta.
Seinäjoella on onnistuttu nostamaan pitkäaikaisyöttömien työllisyysastetta reilusti. Projektikoordinaattori Yrjö Uurtimo on innoissaan. – Nyt tavoitteenamme on kaksinkertaistaa osallistujien ja työntekijöiden määrä.
IFOUS-hanke on tiiviisti ajan hermolla. Aikuisten etäopetus on jatkunut lähes kaksi vuotta, ja opettajat tarvitsevat tietoa digiosaamisesta ja sen kehittämisestä kohderyhmässä.
Hiljattain saatiin päätökseen pilottihanke, jossa testattiin työelämässä hankitun osaamisen validoimista tiettyjen standardien mukaan. Hanketta johti Työelämän koulutuskeskus FA yhteistyössä Iceland Businessin ja Islannin ammattiliittojen keskusjärjestön kanssa.
Matematiikka voi tukea ongelmanratkaisutaitoja, joista on hyötyä kaikilla elämänalueilla ja jotka antavat tärkeitä välineitä demokraattisessa yhteiskunnassa toimimiseen. Näin sanoo Mahmut Aydin, joka opettaa matematiikkaa aikuisten perusopetuksessa.
Opetuksen järjestäminen työpaikalla tuo mukanaan suuria hyötyjä. Se voi parantaa työntekijöiden osaamista, motivoida heitä lisäkouluttautumiseen sekä taata yrityksen tarvitseman osaamisen, yritysneuvoja Inger Goul Andersen sanoo. Koulutusmuoto edellyttää kuitenkin huomattavaa joustavuutta – etenkin vastaisuudessa.
”Pohjola on paras. Talven liekkipyörre, kesäyön ihme. Käy tuulta päin, vuorten halki. Katso pohjoiseen. ” Nämä säkeet ovat runoilija Rolf Jacobsenin runosta ”Nord” (Pohjola). Yhä useampi katsoo pohjoiseen: pohjoisiin alueisiin kohdistuu yhä enemmän poliittista kiinnostusta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
Vuonna 2021 on Suomen vuoro johtaa Pohjoismaiden ministerineuvostoa. Luvassa on ohjelma, jonka luomisessa ministeriöt ovat tehneet yhteistyötä yli kaikkien sektorirajojen – myös NVL:n kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön Ulla-Jill Karlssonilla on suuret odotukset.
Ahvenanmaalla on laadittu uusi koulutusmalli aikuisille, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus. Pienet saaristokunnat saavat nyt todellisen mahdollisuuden toteuttaa vuonna 2021 voimaan tulevaa lakia.
Norjassa jokainen voi itse valita, haluaako ohjausta kasvokkain uraohjauskeskuksessa vai nimettömänä verkossa
– Minusta on aina tuntunut siltä, että päädyn yrittäjäksi, viljelypuutarhuri Josefin Isaksson kertoo. Eräänä päivänä niin sitten kävikin: Isaksson perusti yhdessä veneenrakentaja Jutta Saarisen kanssa ainutlaatuisen, kestävään kehitykseen painottuvan ryhmäperhepäiväkodin. Ensin Isaksson kuitenkin hankki yrittäjän ammattitutkinnon. Nyt Kemiössä sijaitsevaan perhepäiväkoti Lillgårdeniin jonotetaan.
Ammatillisessa koulutuksessa on Suomessa otettu käyttöön henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunnitelmat