Artikkelit

Vihreä ohjaus ei ole EU:ssa eikä Pohjoismaissa mikään uusi käsite. Moniin muihin maihin verrattuna Ruotsi on kuitenkin jälkijunassa. Nyt entistä useampien ruotsalaisten opinto- ja ammatinvalinnanohjaajien halutaan perehtyvän siihen, miten ihmisiä ohjataan kohti kestäviä tulevaisuuden työtehtäviä.

Strømmenin toisen asteen oppilaitoksessa moduulimuotoista aikuiskoulutusta rakennetaan käytännön kautta – tiivis yhteistyö tuottaa enemmän tutkintoja ja työpaikkoja.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. Uudet työtavat ja välineet edellyttävät uutta osaamista. Kun resursseista on pulaa, ryhdytään usein etsimään tehokkaampia ratkaisuja: työskentelyä voidaan järkeistää esimerkiksi vastuualuejakoa muuttamalla ja logistiikkaa parantamalla. Voivatko opintopiirit olla yksi hyvä vastaus työpaikkojen nykyisiin haasteisiin? Voiko menetelmä olla omiaan yhteistyön ja yhteistoiminnan edistämiseen ja elinvoimaisemman oppimisympäristön luomiseen? Voiko…

Oppimista tapahtuu useimmilla työpaikoilla joka päivä. Mutta miten se saadaan näkyviin? Validoinnin avulla yrityksessä voidaan vahvistaa työntekijöiden itsetuntoa ja luoda työkulttuuri, jossa oppimisella on keskeinen rooli. Tässä artikkelissa Nackan kunnallisen vesi- ja jätehuoltolaitoksen väki kertoo oppimiseen ja validointiin liittyvistä käytänteistään.

Tuoreen sairaanhoitajan ensimmäinen työpäivä oli järkytys. Hän oli onnistunut saamaan töitä sairaalan ihotautiosastolta. Työpäivän aluksi tulokkaalle selitettiin työtehtävät ja esiteltiin osasto. Potilailla oli vaikeita ihosairauksia ja laajoja ihovaurioita. Niin vaikeita tapauksia hän ei ollut nähnyt opiskelun eikä harjoitteluiden yhteydessä. Sairaalan todellisuus yllätti hänet.

Tutkintoa vailla olevan on tärkeää saada osaamisensa kartoitetuksi ja dokumentoiduksi. Siten hän voi saada tietonsa ja taitonsa hyväksiluetuksi, eikä opiskelua tarvitse aloittaa ihan alusta. Osaamisen validointi voi toimia porttina koulutukseen ja työllistymiseen. Toisten osaamisen arviointi edellyttää arvioijalta vankkaa osaamista. Niinpä myös validoijat tarvitsevat koulutusta.

Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus siirtyi vuodenvaihteessa Tanskalle ja Färsaarille. Puheenjohtajuusohjelmassa painottuvat muun muassa nuorten hyvinvonti ja pohjoismaiset juuret.

Tekoälybuumista ja digityökaluista huolimatta suomenruotsalaiset valitsevat edelleen mieluummin lähiopetuskurssin, kun haluavat oppia jotain uutta. Tämä käy ilmi Suomen ensimmäisestä ruotsinkielisestä sivistysbarometrista. Vastauksissa näkyy myös kasvava huoli. Yhä useampi on sitä mieltä, että perustaidot, kuten luku-, kirjoitus- ja viestintätaidot, ovat huonontuneet.

Työmarkkinoiden, opintojen ja työmarkkinatoimien ulkopuolella olevien nuorten osuus on Ahvenanmaalla suurempi kuin Suomessa ja Ruotsissa. Nyt Ahvenanmaa ottaa aktiivisen roolin NLL:n uudessa yhteistyöhankkeessa, johon osallistuvat myös Färsaaret ja Grönlanti. Tavoitteena on pyrkiä yhdessä ymmärtämään ja kohtaamaan kohderyhmää. Hankkeen ensiaskel otettiin Maarianhaminassa syyskuun lopussa.

Monissa ammateissa on nyt suuri pula pätevistä tekijöistä, mikä vaikeuttaa sote-palveluiden ja oppilaitosten toimintaa ja kriisivalmiuden ylläpitoa. Ongelma koskee etenkin pieniä maaseutukuntia. Viime vuosikymmeninä on kuitenkin kehittynyt toimintamuoto, joka saattaa ratkaista nämä haasteet.

Tekoäly on tärkeä apuväline korkeakoulussa opiskeleville kehitysvammaisille.

Kun tekoäly häivyttää toden ja valheen välistä rajaa, demokratia joutuu koetukselle. Joukko pohjoismaisia asiantuntijoita kokoontui Helsingissä järjestettyyn konferenssiin, jonka yhtenä järjestäjänä toimi NLL. Konferenssin pääaiheita olivat medialukutaito, demokratiakasvatus sekä resilienssin parantaminen jatkuvan oppimisen avulla. Kohderyhmistä mainittiin etenkin ikääntyvät.

Ammatillinen koulutus on Suomessa muutoksen kynnyksellä. Parhaillaan käynnissä on intensiivinen kehitystyö, joka keskittyy aikuisten jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Työryhmän johtaja Petri Lempinen kertoo tämänhetkisestä tilanteesta. Yksi keskusteluissa esiin noussut käsite on avoin ammatillinen koulutus.

Yhä digitalisoituvammassa maailmassa Ahvenanmaa jatkaa tänä syksynä työtä asukkaiden digiosaamisen vahvistamiseksi – ei pelkästään yksilön vaan myös demokratian hyödyksi.

Mustasaaressa puhkeavat kukkaan niin kasvit kuin oppiminen. Koulupuutarhat, siemenkirjasto ja yhteistyöhankkeet ovat Ulrica Taylorin luomia eläviä käytännön esimerkkejä kestävästä kehityksestä. Toiminta pääsi vauhtiin NLL:n kestävän kehityksen verkoston avulla. Nykyisin tuon yhteistyön hedelmät ovat voimanlähde paikkakunnan lapsille ja aikuisille.

Tanskalainen Verdens Bedste Nyheder (Maailman parhaat uutiset) on vuodesta 2010 tehnyt rakentavaa journalismia ja kertonut mediakatveeseen jääviä tarinoita etenkin globaalin etelän edistysaskelista ja kehityksestä. Lehti isännöi myös kestävyyskasvatuskumppanuuksien sihteeristöä.

Kriisivalmiuskurssilla Nina Ahtola vaihtoi renkaan Volkswagen-pakettiautoon ensimmäistä kertaa – muttei suinkaan viimeistä kertaa. – Naisena sitä haluaa osata tällaiset jutut, hän sanoo.

Kestävä kehitys mielletään usein joksikin suhteelliseksi ja epäkonkreettiseksi, mutta kahdeksan periaatteen avulla haasteita on helpompi selättää käytännössä. Näin kestävyysasiantuntija Mikkel Pilgaard kuvailee metodia, joka arkipuheessa tunnetaan nimellä ”The Natural Step”.