28/10/2025

Finland

Elinikäinen oppiminen, Ammatillinen koulutus, Koulutuspolitiikka

4 min.

Suomalainen ammatillinen koulutus etsii uusia muotoja

Ammatillinen koulutus on Suomessa muutoksen kynnyksellä. Parhaillaan käynnissä on intensiivinen kehitystyö, joka keskittyy aikuisten jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Työryhmän johtaja Petri Lempinen kertoo tämänhetkisestä tilanteesta. Yksi keskusteluissa esiin noussut käsite on avoin ammatillinen koulutus.

Petri Lempinen

Ylijohtaja Petri Lempinen on mukana kehittämässä jatkuvaa oppimista ammatillisessa koulutuksessa. Kuva: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kuvaaja: Katarina Koch

– Lähitulevaisuuden visioni on, että ammatillinen koulutus pystyisi nykyistä enemmän tarjoamaan opetuksessaan niin laadukasta ohjausta, että tutkinnon suorittajat saavat parhaat mahdolliset edellytykset työmarkkinoille pääsyyn tai opintojen jatkamiseen. Lyhyesti sanottuna ammatillisen koulutuksen tulee antaa opiskelijalle tukeva perusta, jolle jatkossa rakentaa elämäänsä. 

Näin sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Petri Lempinen, joka toimii myös puheenjohtajana työryhmässä, jossa kehitetään jatkuvaa oppimista ammatillisessa koulutuksessa. 

Suomessa aikuiset putoavat järjestelmän ulkopuolelle

Laaja kehitystyö aloitettiin keväällä 2025, ja se jatkuu tammikuuhun 2026.

– Kehityshankkeen taustalla ovat hallituksen vuonna 2025 tekemät ammattikoulutuksen leikkaukset. Rahoitusta leikattiin tutkinnon jo suorittaneiden koulutuksesta, Petri Lempinen sanoo.

Hallituksen linja on ollut asettaa etusijalle ne, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa. Työelämässä kuitenkin tarvitaan yhä enemmän nopeaa, kohdennettua ja joustavaa osaamisen kehittämistä.

Työryhmän käsittelyssä on noussut esiin useita keskeisiä teemoja: tutkintoon johtamattomien lyhytkoulutusten kehittäminen, selvempi rajanveto julkisrahoitteisen ja yksityisrahoitteisen koulutuksen välillä sekä tutkintojärjestelmän rakenteen ja relevanssin kokonaisvaltainen tarkastelu. 

Kuka kuuluu jatkuvan oppimisen piiriin?

Miten päätetään, keitä lasketaan kuuluvaksi jatkuvan oppimisen piiriin? Petri Lampisen mukaan työryhmä ei ole määritellyt käsitettä sisällön perusteella, vaan lähtökohtana on Suomen koulutusjärjestelmään perustuva rakenteellinen ja ikäperusteinen jako.

– Oppivelvollisuuslain mukaisesti osalla opiskelijoista on oikeus maksuttomaan koulutukseen. He suorittavat ensimmäistä toisen asteen tutkintoaan ja ovat alle 21-vuotiaita. Kaikki muut luetaan jatkuvan oppimisen ryhmään. 

Paljon toimijoita, eri näkökulmia

Työryhmässä on mukana koulutuksen järjestäjien, työmarkkinajärjestöjen, työnantajien, yrittäjien ja muiden tahojen edustajia. Kyseessä on laaja verkosto, johon sisältyy monenlaisia eri näkökulmia. Tähän asti työ on edennyt suunnitelmien mukaan.

Onko matkan varrella silti tullut yllätyksiä? 

– Ei. Ei ole yllättävää, ettei työryhmä vielä ole päässyt yksimielisyyteen ammattikoulutuksen muutostarpeista. Syynä voi olla pelko siitä, että muutokset johtavat rahoituksen vähenemiseen, Lempinen toteaa. 

Kultasepiksi mielivät lääkärit

Yksi nykypäivän koulutuspolitiikan haastavimmista aiheista on tasapainon löytäminen, kun toisessa vaakakupissa on yksilön oikeus joustavaan koulutukseen ja toisessa valtion vaatimus resurssien tehokkaasta käytöstä. Lempisen mielestä asiasta on tärkeää keskustella.

– Ammatillisen koulutuksen päätehtävänä on antaa opiskelijoille mahdollisuus päästä kiinni työelämään. Samaan aikaan käydään laajaa keskustelua siitä, mitä valtion rahoituksen oikeastaan tulee kattaa, kun resurssit kutistuvat kaikilla hallinnonaloilla.

Keskustelussa tulee esiin konkreettisia esimerkkejä kentältä: on lääkäreitä, jotka haluavat ryhtyä kultasepiksi, ja hyvin ansaitsevia henkilöitä, jotka hakeutuvat opiskelemaan uutta alaa, koska tahtovat oppia rakentamaan oman puuveneen.

Veronmaksajien rahojen lisäksi Lempisen mielestä tulee ottaa huomioon myös toinen näkökohta. 

– Taas tulee eteen kysymys työllisyydestä. Onko kaikille valmistuville tarjolla töitä? Meidän on mietittävä, miten toimitaan, jos joillain aloilla ei ole kysyntää. Valmistumisen jälkeiset työllistymismahdollisuudet ovat ratkaisevan tärkeä tekijä. 

Suppeiden opintokokonaisuuksien tarve

Tähän asti työryhmä on keskittynyt kartoittamaan nykytilannetta tilastojen ja analyysien avulla. Yksi keskeinen tehtävä on selvittää, miten pieniä opintokokonaisuuksia voitaisiin kehittää ja tarjota järjestelmällisemmin. 

– Tästä puhutaan juuri nyt yhteiskunnassamme ylipäätään paljon. Mutta keskustelua tuntuu olevan enemmän kuin käytännön toimia, Lempinen sanoo. 

Avoin ammatillinen koulutus tulevaisuuden malliksi? 

Työryhmässä on pohdittu erilaisia tulevaisuusskenaarioita. Yksi työskentelyssä esiintyvistä käsitteistä on ”avoin ammattikoulutus”. 

– Käsite ei ole uusi vaan on esiintynyt keskustelussa yli kymmenen vuoden ajan, ja sitä on käytetty usein markkinointitarkoituksiin. Työryhmässämme käsitteelle ei kuitenkaan vielä ole yhteistä määritelmää tai toimintamallia, Lempinen kertoo.

Selvitettävänä on vielä muun muassa se, tuleeko koulutuksesta tutkintoon johtavaa, miten opiskelijavalinnat tehdään, kuka koulutuksen rahoittaa ja millaisia oikeuksia opiskelijoilla on. Lempinen selittää: 

– Koulutusmuodossa on vertailukohtia avoimeen yliopistoon tai avoimeen korkeakouluun, jotka on suunnattu niille, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa varsinaisesta korkeakoulusta. Avoimen korkeakoulun ideana on, että kaikki halukkaat saavat opiskella ilman varsinaisia pääsyvaatimuksia. Se, miten tätä ajatusta voidaan soveltaa ammatilliseen koulutukseen ja millä tavoin, selviää ehkä vasta tammikuussa, kun työryhmän työ päättyy. 

Huomio järjestelmän ulkopuolelle pudonneisiin

Tulevaisuuteen katsoessaan Lempinen ilmaisee selvän toiveen: että ammatillisessa koulutuksessa kyettäisiin vastaisuudessa tukemaan yksilöä entistä paremmin, erityisesti hyvän ohjauksen avulla. 

Hän korostaa työryhmän työn olevan vielä kesken, mutta mainitsee, että myös haasteita on – päällimmäisenä sen, ettei yhteistä näkemystä vielä ole syntynyt. 

– Itse olen henkilökohtaisesti pohtinut paljon tiettyä ihmisryhmää. Nimittäin ihmisiä, jotka eivät koskaan pääse opiskelemaan eivätkä saa yhtään mitään koulutusta. Olisi tavattoman tärkeää löytää tapoja, joilla tavoitetaan juuri heidät. 

Ammatillisessa koulutuksessa tapahtuvan jatkuvan oppimisen valmistelusta 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut vuodeksi 2025 työryhmän kehittämään jatkuvaa oppimista ammatillisessa koulutuksessa. 

  • Työryhmän tehtävänä on laatia esitykset, joilla taataan työikäisille suunnattujen joustavien koulutusmahdollisuuksien riittävä tarjonta. 
  • Taustalla ovat ammatillisen koulutuksen rahoituksen muutokset ja tarve sopeuttaa koulutustarjontaa työmarkkinoiden tarpeisiin. 
  • Työryhmä tarkastelee myös julkisrahoitteisen koulutuksen ja markkinaehtoisen tarjonnan rajanvetoa, ja tavoitteena on lisätä yksityistä rahoitusta. 
  • Työryhmä huomioi ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen erityistarpeet.  

Täältä voit lukea lisää työryhmän tehtävästä ja nykytilanteesta ja tutustua kokousmuistioihin.

Nyeste artikler fra NLL

Man sitter fokuserad vid ett skrivbord och skriver, omgiven av gröna växter i ett modernt kontorsutrymme.

12/11/2025

Sverige

5 min.

Att veta vilken kompetens medarbetarna har ger företag bättre förutsättningar att konkurrera. Validering hjälper företag att matcha rätt person till rätt arbetsuppgift, att bygga starkare team och att fatta klokare beslut om utbildning och rekrytering. Två svenska industriföretag berättar om hur de arbetar strategiskt med validering.

Ane Qvortrup

10/11/2025

Danmark

5 min.

Stor dansk uddannelsesreform skal få flere til at vælge erhvervs- og professionsuddannelser. Reformen er blandt andet inspireret af Norge. Professor Ane Qvortrup har analyseret de norske erfaringer og vurderet, hvad Danmark kan efterligne, og hvad man helst skal undgå at kopiere.

04/11/2025

Norden

3 min.

Det grønne skiftet krever omstilling og nytenkning i energibruk, produksjon og ikke minst i kunnskap og holdninger. Hvor er det da viktigere å begynne enn i utdanning? Det nordiske NordPlus-prosjektet «Nordisk grønt skifte i utdanning» tar nettopp denne utfordringen. Nytenkningen må finne sted i klasserom, verksteder, opplæringssentre og alle steder hvor den praktiske aktiviteten er, mener prosjektpartnerne.

Share This