Droonit toimittavat rokotteita ja verta Ghanassa. Globaali itsemurhakuolleisuus pienenee. Kirgisistan parantaa lumileopardien selviytymismahdollisuuksia. Muun muassa tällaisia uutisia löytyy satunnaisesti valittuna kesäpäivänä sivustolta verdensbedstenyheder.dk vuonna 2025.
Verdens Bedste Nyheder (Maailman parhaat uutiset) on vuodesta 2010 tehnyt journalistista sisältöä, jonka näkökulma on vähän erilainen kuin useimmissa muissa medioissa.
– Me teemme journalismia, jossa tuodaan esiin ratkaisuja ja edistysaskelia. Klassinen journalismi keskittyy ongelmiin, ja ajatuksena on, että jos ongelmat julkistetaan, joku voi ratkaista ne. Haasteena on, että ratkaisujen ja edistysaskelien uutisointi voi unohtua, sanoo päätoimittaja Sophie Rytter Skjoldager. Verdens Bedste Nyheder on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka rahoitus tulee pääosin valtion budjetista, jäsenten tukimaksuista ja säätiöiltä.
Täydentää perinteistä mediaa
Entistä suurempi joukko tanskalaisia välttelee ajoittain uutisten lukemista, kuuntelemista ja katsomista. Tuoreen kyselyn mukaan uutisia välttelee jo 27 prosenttia väestöstä.
Verdens Bedste Nyheder puolestaan on viime vuosina menestynyt monilla osa-alueilla. Esimerkiksi ilmaisen uutiskirjeen tilaajien määrä on kolminkertaistunut kahdessa vuodessa ja on nyt noin 50 000.
– Näemme, että Verdens Bedste Nyheder on tuttu etenkin nuorelle ikäryhmälle, ja juuri heitä perinteisen median on ollut vaikeaa tavoittaa, Sophie Rytter Skjoldager sanoo. Hän korostaa, ettei Verdens Bedste Nyheder pyri kilpailemaan perinteisen median kanssa – päinvastoin.
– Me emme ole vaihtoehto perinteiselle medialle vaan täydennämme sitä. Kun kysymme lukijoilta, miksi he tilaavat uutiskirjettämme, he vastaavat muun muassa, että se antaa toivoa ja luo tasapainoa ja helpottaa siten muun uutisoinnin seuraamista, toteaa Sophie Rytter Skjoldager.
Ei mitään hyvän mielen kissanpentu-uutisia
Journalistin ammattitaidon perusteisiin kuuluu tietää, mikä on hyvä tarina. Eri tiedotusvälineiden välillä on eroja, mutta lähtökohtaisesti tarinan tulisi täyttää ainakin yksi ja mieluummin useita niin sanottuja uutiskriteereitä, joita ovat merkitys, läheisyys, yllättävyys, ajankohtaisuus ja konflikti. Myös Verdens Bedste Nyheder käyttää pääosin samoja kriteerejä, mutta ei täysin.
– Tekemäämme journalismiin saa toki sisältyä konflikti, mutta meillä se ei kuulu kriteereihin. Sen sijaan painotamme merkitystä ja läheisyyttä, Sophie Rytter Skjoldager sanoo ja lisää, että Verdens Bedste Nyhederin julkaisemissa jutuissa on oltava sisältöä. Lehden nimeä ei tule ymmärtää väärin: voi olla kivaa lukea kissanpennusta, joka on pelastettu, mutta sellaiset tarinat eivät ole toimivia uutisia. Eivät myöskään jutut tutkimushankkeista, joista on hyötyä ehkä joskus vastaisuudessa.
– Meidän uutisiimme kelpuutetaan vain keksintöjä, jotka ovat jo käytössä ja ovat parantaneet monien ihmisten tilannetta. Tai sitten niiden pitää olla skaalautuvia: jos jokin asia, joka nyt auttaa vasta viittäsataa ihmistä yhdessä maaimankolkassa, voisi tulevaisuudessa hyödyttää paljon isompaa ihmismäärää, sillä on merkitystä, Sophie Rytter Skjoldager kuvailee. Hän lisää, että Verdens Bedste Nyheder julkaisee enimmäkseen juttuja niistä maailmankolkista, joista ei juuri uutisoida muussa tanskalaismediassa – yleensä tämä tarkoittaa niin sanottua ”globaalia etelää”. Noin 70 prosenttia Verdens Bedste Nyhederin uutisista liittyy näihin maihin.
Hyviä uutisia ympäri Pohjolaa
Maailman parhaat uutiset eivät rajoitu vain Tanskaan. Verdens Bedste Nyhederillä on norjalainen pikkusisar, joka täytti vastikään kymmenen vuotta. Norjalainen versio saa käyttää tanskalaissivuston verkkosivuratkaisua, ja suurin osa sen artikkeleista on tanskalaismedian artikkelien käännöksiä. Myös Suomessa, Ruotsissa ja Färsaarilla on julkaistu lehtiä, jotka joko on tuotettu yhteistyössä tanskalaissivuston kanssa tai ovat saaneet siitä innoituksensa.
Verdens Bedste Nyheder erottuu useimmista muista medioista myös siinä, että sen tiloissa toimii Tanskan kestävyyskasvatusalan kumppanuussihteeristö. Kumppanuuksiin kuuluu yli 80 järjestöä, jotka pyrkivät tuomaan kestävyyskasvatuksen osaksi kaikkea Tanskassa järjestettävää koulutusta. Sihteeristön kahdeksan kumppanuutta kattavat koko koulutussektorin päiväkodista korkeakouluihin, täydennyskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön.
Tottunut laajaan yhteistyöhön
Äkkiseltään tuntuu ehkä oudolta, että kestävyyskasvatuksen kumppanuussihteeristö toimii tiedotusvälineen tiloissa, mutta toimijoiden välillä on monia yhtäläisyyksiä, selittää Verdens Bedste Nyhederin johtaja Thomas Ravn-Pedersen.
– Kumppanuuksista muodostuu monien eri organisaatioiden laaja yhteistyörintama, jonka visiona on, että kestävyysajattelu tulisi juurruttaa vankemmin opetusalalle, kuten sivistyskäsitykseen ja didaktiikkaan. Se on syntynyt YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, ja olemme tottuneet tekemään laajasti yhteistyötä eri organisaatioiden välillä, hän sanoo.
Samaan aikaan Verdens Bedste Nyheder oli saavuttanut sellaisen maineen, että moni organisaatio halusi liittyä mukaan kumppanuuksiin, kun ne vuonna 2022 perustettiin.
– Tanskassa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että kansalaisilla tulee olla mahdollisuus muodostaa monisävyinen kuva maailmasta. Me olemme mukana välittämässä niitä sävyjä, ja siksi esimerkiksi poliitikot puoluekentän eri laidoilta tulevat mieluusti jakamaan paperilehtiämme, Thomas Ravn-Pedersen kertoo.
