– Tarttukaa nyt tilaisuuteen osallistua tähän yhteistyöhankkeeseen, sillä teillä on tärkeää osaamista. Polarisaatio ja nuorten lisääntyvä epäluulo yhteiskuntaa kohtaan tekevät tästä työstä tärkeämpää kuin koskaan.
Näillä sanoilla varamaaneuvos, koulutus- ja kulttuuriministeri Annika Hambrudd ohjeisti seminaarin osanottajia, kun Ahvenanmaa isännöi hankkeen ensimmäistä tapaamista.
Seuraavat kolme vuotta Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti työskentelevät – NLL:n lipun alla – yhdessä lisätäkseen tietoa, parantaakseen koordinointia ja osallistaakseen järjestelmän ulkopuolelle pudonneita nuoria. Lyhenne NEET (Not in Education, Employment or Training) viittaa 15–29-vuotiaisiin nuoriin, jotka eivät ole työssä, eivät opiskele eivätkä osallistu työllisyttä edistäviin toimiin.
Elinikäisen oppimisen pohjoismainen neuvosto NLL keskittyy vuosina 2025–2027 neljään strategiseen alueeseen, joista yksi on NEET-nuorten tilanne.
Jäsenmaiden välillä isoja eroja
Maarianhaminassa 25. syyskuuta pidettyyn seminaariin kokoontui kolmisenkymmentä ahvenanmaalaisen yhteiskunnan eri tahojen edustajaa. Paikalla maakuntapäivä- ja hallintorakennuksessa oli muun muassa työllisyys- ja koulutussektorin, viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen edustajia sekä päättäjiä.
Bo Nygård, Ahvenanmaan koulutusviraston erityisasiantuntija paikallinen NLL-koordinaattori, avasi seminaarin kuvailemalla puheenvuorossaan pohjoismaisen yhteistyöhankkeen alkutaivalta: – Färsaarilla NEET-nuorten määrän uskotaan olevan tilastoja suurempi, kun taas Grönlannissa ongelmana on NEETien suuri osuus ja heille tarjotun tuen riittämättömyys. Kävi selväksi, että meidän pitää ymmärtää sekä maidemme yhtäläisyydet että erot ja oppia toisiltamme.
Tilastot kertovat: Ahvenanmaa erottuu Pohjoismaiden joukosta
Tilastotieteilijä Jonas Karlsson näytti, että Ahvenanmaalla NEET-nuorten osuus on suurempi kuin sekä Suomessa että Ruotsissa. Haastavin ryhmä on 25–29-vuotiaat nuoret. Viimeisimpien kansainvälisten tilastojen mukaan NEET-nuorten osuus Ahvenanmaalla on 15,8 %, Suomessa 12 % ja Ruotsissa vain 6,7 %.
Bo Nygård toteaa, että kyseessä on ryhmä, jota ei saa hukata:
– NEET-ilmiö ei kuormita pelkästään yhteiskunnan taloutta. Ennen kaikkea se on henkilökohtainen tragedia jokaiselle nuorelle, joka on syrjäytymisvaarassa.
Hän kertoo myös, että NEET-nuorten parissa Ahvenanmaalla työskentelevät tietävät, etteivät kaikki NEET-nuoret näy tilastoissa. Ahvenanmaalta puuttuu ajantasainen nuorisolaki, eikä lainsäädäntö nykyisellään tue esimerkiksi etsivää nuorisotyötä. Lisäksi millekään taholle ei ole selvästi määrätty vastuuta toiminnan järjestämisestä tälle kohderyhmälle.
Näkökulman on muututtava
Dosentti Anna Karlsdóttir Islannin yliopistosta piti seminaarissa esityksen ja varoitti kasvavasta kuilusta.
– Vaikka meillä Pohjoismaissa pyritään tasa-arvoiseen ja inklusiiviseen koulutusjärjestelmään, käytännössä kehityksen suunta on usein aivan päinvastainen. Syitä voivat olla muun muassa haja-asutusalueen koulujen lakkauttaminen, mielenterveysongelmien lisääntyminen tai se, että henkilökohtaisen kehityksen sijaan kouluissa ovat nykyisin keskiössä markkinavoimat.
Koulutus- ja kulttuuriministeri Annika Hambrudd toivoi näkökulman muutosta.
– Paljon on painotettu aktivointipolitiikan merkitystä, mutta itse puhun osallisuuden puolesta. Siihen meidän pitäisi panostaa enemmän. Siis siihen, että ihmiset pääsevät mukaan johonkin osallistavaan yhteisöön ja etenevät sitä kautta työelämään.
Mitä odotuksia hankkeeseen kohdistuu?
NLL:n pääkoordinaattori Antra Carlsen nostaa esiin yhden seikan:
– On erityisen tärkeää, että pohjoismaiset hankkeet ovat kytköksissä kansallisen ja alueellisen tason tarpeisiin ja haasteisiin. Tämä on edellytys hankkeen merkityksellisyydelle ja vaikuttavuudelle.
Antra Carlsen mainitsee muutamia vaikutuksia, mitä hankkeella toivotaan olevan. Tavoitteena on luoda toimivammat yhteydet ja tiiviimpää yhteistyötä NEET-nuoria omissa maissaan kohtaavien tahojen välille. Lisäksi kohderyhmästä halutaan saada lisää tietoa: Keitä he ovat? Mitä he haluavat?
– Aiomme myös tehdä näkyväksi hyviä esimerkkejä ja tarjota Ahvenanmaan, Grönlannin ja Färsaarten päättäjille verkostoitumismahdollisuuksia järjestämällä tulevan kolmen vuoden aikana fyysisen tapaamisen kussakin ”maassa”.
Bo Nygård mainitsee tärkeänä päämääränä myös NEET-nuorten määrän vähentämisen Ahvenanmaalla. Maarianhaminan tapaaminen oli vasta ensimmäinen askel pitkäjänteisessä, monivuotisessa työssä. Ennen seminaaripäivän loppumista seitsemän ihmistä oli ilmoittanut kiinnostuksensa liittyä paikalliseen seurantaryhmään, mutta lisää mahtuu vielä.
Prosessin kulku Ahvenanmaalla
- Syksyn aikana Ahvenanmaalla muodostetaan paikallinen seurantaryhmä kertomaan näkemyksiään siitä, millaiseksi hanketta tulee kehittää.
- Tavoitteena on saada ryhmään edustajia ainakin peruskoulusta, toiselta asteelta, vapaasta sivistystyöstä, korkeakoulutuksesta, kunnan sosiaalipalveluista, elinkeinoelämästä, kolmannelta sektorilta Ahvenanmaan maakunnan hallituksesta.
- Kaikkien kolmen jäsenmaan yhteistä webinaaria on suunniteltu alustavasti joulukuun alkuun.
- Vuosina 2026–2027 järjestetään fyysisiä tapaamisia osaamisen kehittämistä ja kokemusvaihtoa varten.
- NLL rahoittaa kolmen ”maan” käyttöön noin kolmeksi kuukaudeksi tutkijan osallistumaan hankkeeseen.