Vuonna 2025 digitaalinen osaaminen on tärkeämpää kuin koskaan, sillä arkeamme raamittavat tekoäly, some ja internetin loputon informaatiomäärä. Netissä voi varata lääkärinaikoja, hakea sosiaalietuuksia, hoitaa pankkiasioita ja hankkia tietoa viranomaispalveluista ja tärkeistä demokraattisen yhteiskunnan prosesseista, kuten vaaleista. Näiden verkkopalveluiden käyttäminen ei kuitenkaan ole kaikille itsestäänselvyys. Läheskään kaikki eivät edes omista tietokonetta tai älypuhelinta.
– Digiosaaminen on tärkeä edellytys sille, että pysyy digitaalisen kehityksen mukana, toteaa Carola Eklund, joka toimii koulutussuunnittelijana Ahvenanmaan koulutusvirastossa (Utbildningsbyrån), joka on maakunnan hallituksen koulutus- ja kulttuuriosaston alainen virasto.
Digitalisaatio vaikuttaa lähes kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin, jopa niin elintärkeään perusasiaan kuin toimeentulon hankkimiseen.
– Digitalisaatiokehityksen myötä jotkin työt voivat kadota ja toiset muuttua. Jos ihminen on ollut pitkään työttömänä, hänen voi olla vaikeaa päästä sisään digitaaliseen maisemaan, jossa vaadittuja taitoja ei ehkä tarvittu vielä kaksi vuotta sitten hänen jäädessään työttömäksi. Ja vaikka hakisi työtä, jossa ei tarvita lainkaan digiosaamista, hakeminen voi tyssätä jo siihen, etteivät digitaidot riitä työhakemuksen lähettämiseen verkossa, Eklund sanoo.
Tiedotuskampanja syntyi tarpeesta ja dialogista
Eklund toimi aiemmin NLL:n digiosallisuusverkostossa, ja siellä hänessä heräsivät myös Ahvenanmaan digiosallisuustilannetta koskevat kysymykset: mitä resursseja on, ja tietävätkö kaikki, missä ja miten niitä voi hyödyntää? Ahvenanmaalaisten organisaatioiden kanssa käydyissä kansalaiskeskusteluissa kylvettiin siemen, joka tänä syksynä kantaa hedelmää digitukikampanjan muodossa. Kampanja toteutetaan yhteistyönä, johon osallistuvat Ahvenanmaan maakunnan hallitus, kestävyysverkosto Bärkraftin luotsitoiminta, vammaisorganisaatio Funktionsrätt Åland, Ahvenanmaan Folkhälsan, Ahvenanmaan työmarkkina- ja opintotukiviranomainen (AMS) ja Maarianhaminan kaupunki (Maarianhaminan kaupunginkirjasto, Maarianhaminan kotouttamisyksikkö, kansalaisopisto sekä maahanmuuttajien neuvontapiste Kompassen). Kampanjan tavoitteena on luoda tietoisuutta siitä, millaista tukea on saatavissa digiosaamisen kehittämiseen ja mistä.
Kampanjan kohderyhmänä on koko Ahvenanmaan väestö, muta se voi hyödyttää erityisesti tiettyjä yhteiskuntaryhmiä.
– Etenkin ikäihmiset saattavat menettää luontevan tuen, kun jäävät eläkkeelle ja tiet työkavereiden kanssa eroavat. Kaikilla ei ole apuna lapsia tai lapsenlapsia. Myöskään Ahvenanmaalle muuttaneilla ei aina ole helppoa, koska iso osa tiedosta löytyy Facebook-ryhmistä, eikä tulokas ehkä vielä osaa kieltä. Ongelmia voi aiheutua myös tietokoneen rikkoutuminen tai se, ettei tietokoneeseen ole ylipäätään varaa. Lisäksi monilla on toimintarajoitteita, joiden vuoksi he voivat tarvita ylimääräistä tukea ja saavutettavuutta edistäviä mukautuksia päästäkseen käsiksi netissä olevaan tietoon. Jopa äidinkielisillä ruotsin puhujilla voi olla vaikeuksia ymmärtää viranomaissivuilla olevaa tietoa, Eklund kertoo.
Vapaaehtoiset avainasemassa taistelussa digitaalista syrjäytymistä vastaan
Osana kampanjaa Bärkraftin verkkosivuille on listattu kaikki tukipalvelut, joista maakunnan asukkaat voivat pyytää apua digipalveluiden tai -välineiden kanssa. Esimerkiksi Folkhälsanin surffituesta sivuilla kerrotaan, että se on kaikenikäisille suunnattua maksutonta, yksilöllistä tukea digilaitteiden, kuten puhelimien, tietokoneiden ja tablettien käyttöön. Tukea tarjotaan ajanvarauksen kautta, kotikäynneillä sekä maakunnan kirjastoissa järjestettävissä drop-in-tilaisuuksissa. – Halusimme tarjota tuen täysin maksutta, jottei riskinä olisi, etteivät nämä ihmiset saa tarvitsemaansa apua. Siksi surffitukemme perustuu vapaaehtoisvoimiin, kertoo toimintakoordinaattori Annette Hagman, joka toimii Folkhälsanilla seniorien aktiviteettiluotsina ja vastaa Ahvenanmaalla omaishoidon tuesta mutta on lisäksi ollut mukana tiedotuskampanjan työryhmässä.
Hagman kertoo, että Folkhälsan on saanut surffituesta myönteistä palautetta ja että monet asiakkaat ovat saamastaan tuesta tavattoman iloisia ja kiitollisia.
– Folkhälsanin tavoitteena on auttaa ihmisiä välttämään digitaalinen syrjäytyminen ja rohkaista jo syrjäytyneitä muuttamaan tilannettaan, hän sanoo.
Rauhan saarilla puolustetaan demokratiaa
Ulkopuolisuus ja yksinäisyys vaivaavat monia niistä asiakkaista, joita Hagman työssään tapaa, eikä hän ole ainoa, jonka mielestä niitä on tärkeää yrittää ehkäistä. Vuonna 2024 maakunnan hallitus laati kaudelle 2025–2031 demokratiastrategian, jonka tavoitteena oli määritellä demokratiakehitystyön ja demokratiapolitiikan pitkän aikavälin tavoitteet. Strategiassa todetaan seuraavasti:
“Nykyajan informaatiotulvassa on tärkeämpää kuin koskaan, että kaikilla on kyky omaksua informaatiota, suhteuttaa se kokonaiskuvaan sekä päätellä, pitääkö se paikkansa. Uutisvirran ymmärtäminen ja ajankohtaisiin tapahtumiin sopeutuminen muodostavat sananvapauden informaation vapauden ytimen.”
Digitaalisessa osallisuudessa siis ei ole kyse vain tekniikan hallinnasta vaan demokraattiseen yhteiskuntaan osallistumisesta sekä siitä, että informaation saatavuuden lisäksi kaikilla tulee olla edellytykset myös ymmärtää informaatio, kyseenalaistaa sitä ja käyttää sitä tavalla, joka vahvistaa heidän asemaansa aktiivisina yhteiskunnan jäseninä. Toisin sanoen digiosaaminen ei ole pelkästään käytännön työkalu vaan avain tasa-arvoon, osallisuuteen ja demokratiaan maailmassa, jossa demokratia ja tekniikka kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen.
