Osaamisen kehittäminen työelämässä
Artikler
Oppimista tapahtuu useimmilla työpaikoilla joka päivä. Mutta miten se saadaan näkyviin? Validoinnin avulla yrityksessä voidaan vahvistaa työntekijöiden itsetuntoa ja luoda työkulttuuri, jossa oppimisella on keskeinen rooli. Tässä artikkelissa Nackan kunnallisen vesi- ja jätehuoltolaitoksen väki kertoo oppimiseen ja validointiin liittyvistä käytänteistään.
Tuoreen sairaanhoitajan ensimmäinen työpäivä oli järkytys. Hän oli onnistunut saamaan töitä sairaalan ihotautiosastolta. Työpäivän aluksi tulokkaalle selitettiin työtehtävät ja esiteltiin osasto. Potilailla oli vaikeita ihosairauksia ja laajoja ihovaurioita. Niin vaikeita tapauksia hän ei ollut nähnyt opiskelun eikä harjoitteluiden yhteydessä. Sairaalan todellisuus yllätti hänet.
Kun tekoäly häivyttää toden ja valheen välistä rajaa, demokratia joutuu koetukselle. Joukko pohjoismaisia asiantuntijoita kokoontui Helsingissä järjestettyyn konferenssiin, jonka yhtenä järjestäjänä toimi NLL. Konferenssin pääaiheita olivat medialukutaito, demokratiakasvatus sekä resilienssin parantaminen jatkuvan oppimisen avulla. Kohderyhmistä mainittiin etenkin ikääntyvät.
Yhä digitalisoituvammassa maailmassa Ahvenanmaa jatkaa tänä syksynä työtä asukkaiden digiosaamisen vahvistamiseksi – ei pelkästään yksilön vaan myös demokratian hyödyksi.
Kriisivalmiuskurssilla Nina Ahtola vaihtoi renkaan Volkswagen-pakettiautoon ensimmäistä kertaa – muttei suinkaan viimeistä kertaa. – Naisena sitä haluaa osata tällaiset jutut, hän sanoo.
Norjan osaamisuudistuskomitea on selvittänyt, miten elinikäinen oppiminen työelämässä voidaan toteuttaa onnistuneesti. Nimestään huolimatta komitea ei ole hahmotellut isoa uudistusta, vaan suurin osa sen ehdotuksista perustuu olemassa oleviin toimintamuotoihin. Ajatuksena on vahvistaa ja jatkokehittää sellaista, mikä jo toimii hyvin. Komitea on luovuttanut kattavan raporttinsa, jossa esitetään laaja kirjo ehdotuksia 23 pääkohtaan tiivistettyinä.
Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2025, ja valmistelut ovat täydessä vauhdissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet Ulla-Jill Karlsson ja Sini Keinonen kertovat auliisti puheenjohtajuusvuoden suunnitelmista. Aikuiskoulutuksen ja aikuisten oppimisen saralla on luvassa monenlaista toimintaa.
Kestävyyskasvatus on Tanskassa yhä alkutekijöissään, vaikka aiheesta on puhuttu jo vuosia. Nyt rahoitusta kuitenkin on luvassa sekä valtion budjetista että rahastoilta. Tulevaisuus saattaakin olla valoisa, arvelee Jeppe Læssøe, joka on seurannut aihetta pitkään.
Nyt on tarjolla apua turvallisten digiympäristöjen luomiseen. Koordinaattori Sonja Bäckman, joka auttaa työkseen suomalaisia senioreja, on yksi NVL:n digitaalisen työkalupakin tulevista testaajista. – Haluamme kohentaa senioreiden itseluottamusta ja osoittaa heille, että he pärjäävät nyky-yhteiskunnassa ja ovat arvokkaita kansalaisia, hän sanoo.
Täydennyskoulutus voi olla tehokas ja nopea keino saada yritysten ja poliitikkojen toivomaa työvoimaa. Täydennyskoulutus ei kuitenkaan ole prioriteettilistalla korkealla, ja pitkällä aikavälillä tästä voi koitua ongelmia, sanoo AMU Fyn aikuiskoulutuskeskuksen johtaja Lars Thore Jensen.
Euroopan osaamisen teemavuosi nosti työelämässä tarvittavan osaamisen EU:ssa tapetille kokonaiseksi vuodeksi. Innokkaimmat ovat käyttäneet isoja sanoja. ”Teemavuosi tulee toimimaan ponnahduslautana osaamisvallankumoukseen”, sanottiin Brysselissä huhtikuussa pidetyssä loppukonferenssissa. Ihan niin helposti muutos tuskin kuitenkaan sujuu.