Viiden kunnan kokeilu
Elinikäisen oppimisen pohjoismainen verkosto NLL testaa parhaillaan opintopiiriä monialaisen yhteistoiminnallisen oppimisen, yhdessä kehittämisen ja innovaation välineenä sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Hankkeen tavoitteena on tutkia, voiko opintopiirimalli osaltaan luoda työpaikoille toimivaa oppimisympäristöä, jossa huomioidaan sekä työntekijöiden että esihenkilöiden näkemykset – ja jos voi, niin miten? Kokeilu on käynnissä viidessä pohjoismaisessa kunnassa.
Paikka tietämyksen kehittämiseen
NLL:n uudessa työelämäverkostossa on mukana sekä isoja että pieniä kuntia. Verkostoon osallistuu työelämäosapuolten lisäksi sote-alan työntekijöitä Tanskasta, Ruotsista, Ahvenanmaalta ja Norjasta. Verkosto seuraa kokeiluhanketta, jossa kuntien edustajia koulutetaan vetämään paikallisia opintopiirejä.
Työelämäverkosto on tarkoitettu tietämyksen ja osaamisen kehittämiseen sekä kunta-alan henkilöstön ja työelämäjärjestöjen väliseen kokemusten vaihtoon. Verkostoon kuuluu myös muita sote-alan edustajia sekä kaksi kouluttajaa, joiden tehtävänä on opettaa opintopiirimallia.
Haasteita sekä työntekijä- että työnantajapuolella
Jönköpingissä maaliskuussa pidetyssä verkostotapaamisessa keskusteltiin opintopiiristä menetelmänä sote-alan haasteiden näkökulmasta. Kyseessä oli verkoston toinen lähitapaaminen. Ensimmäisessä tapaamisessa fokus oli opintopiirien käynnistämisessä. Jönköpingin tapaamisessa taas pohdittiin opintopiirihankkeen mahdollisuuksia pureutua niihin haasteisiin, joita sekä työnantajat että työntekijät kohtaavat pyrkiessään pitämään palveluiden laadun hyvänä resurssien niukkuudesta huolimatta.
NLL-koordinaattorit Anne Solsvik (Norja) ja Marie Aakjær (Tanska) vastaavat verkostosta ja opintopiirikokeilusta. Tapaamisessa kuullut luennot ja käydyt ryhmäkeskustelut siivittivät osallistujia kertomaan moninaisista haasteista ja esittämään ajatuksiaan opintopiireistä. Alle on koottu tiivistelmiä työelämän edustajien kommenteista.
Ruotsi: Uusia keinoja tarvitaan
– Tavoitteemme on edistää osaamisen riittävyyttä hoiva-alalla. Yhdistyksemme toimii koulutuksen ja osaamisen kehittämisen alalla tavoitteenaan tuottaa hoiva-alalle lisää osaajia. Alalle tarvitaan lisää ammattipätevyyden hankkinutta väkeä, esimerkiksi lähihoitajia (undersköterska) ja ohjaajia, sanoo Zenita Cider. Hän toimii Vård- och omsorgscollege -yhdistyksessä, joka edustaa sekä työnantaja- että työntekijäpuolta.
– Osaamisen lisäämiseksi tarvitaan uusia keinoja, ja on tärkeää, että voimme oppia toisiltamme. Opintopiirien hyödyntäminen on hyvä keksintö. Haluamme tutustua konseptiin ja pohtia, millaisen roolin yhdistys voi ottaa sen levittämisessä alueellisiin ja paikallisiin VO-collegeihin, Cider jatkaa.
Tanska: uudistussuma edellyttää pohdintaa ja oppimista
Tanskassa sote-alaa haastavat uudistukset, joita tulee lähestulkoon jatkuvalla syötöllä. Yksi tanskalaisista osallistujista totesikin syvään huokaisten, että tanskalaisille saattaa olla ominaista ahnehtia liikaa tehtävää kerralla.
– Kaikki uudistukset edellyttävät uutta osaamista ja lisäkoulutusta. Siksi tarvitaan työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Meidän on tehtävä yhteistyötä sen sijaan että eristäydymme kukin omiin siiloihimme, sanoo Christina Bendix Tanskan kunta-alan työnantajaliitosta (Kommunernes Landsforening).
– Muutostilanteissa on varattava aikaa pohdinnalle ja oppimiselle keskellä arjen aherrusta, ja tähän on nyt suunnattava resursseja. Yhdessä tiiminä oppiminen on menestystekijä. Voimme ottaa elementtejä opintopiirimenetelmästä tiimeissä käytettäväksi, hän sanoo.
Norja: Kunnat ”hukkuvat” valtion määräämiin tehtäviin
– Sote-sektorilla on liian vähän väkeä. Luvut ja tilastot sen osoittavat, mutta pelkistä numeroista ei juuri ole apua, toteaa Hanne Børrestuen, joka toimii asiantuntijana Norjan kunta- ja aluetyönantajien järjestössä KS:ssä.
– Norjalaiskuntien haasteena on, että valtio sälyttää niille niin paljon tehtäviä, ettei liikkumavaraa juuri jää. Taakka kasvaa liian suureksi. KS pyrkii saamaan kunnille lisää itsenäisyyttä ja päätösvaltaa, hän jatkaa.
– Mitä mieltä olet tästä pohjoismaisesta hankkeesta, jossa tuodaan opintopiirit työpaikalle?
– On aina arvokasta päästä tapaamaan pohjoismaisia kollegoita ja jakamaan kokemuksia. Meillä on paljon yhteisiä haasteita, joihin voimme yhdessä etsiä ratkaisuja, Børrestuen luonnehtii.
– Millaisia mahdollisuuksia näet itse KS:n edustajana opintopiirien hyödyntämisessä kunnallisella sote-sektorilla?
– Tässä ajassa, kun pulaa niin rahasta, ajasta kuin työntekijöistä, meidän on saatava käyttöön uusia oppimisympäristöjä. Työpaikasta pitää tulla osaamisen ja laadun kehittämisen ykköspaikka. Silloin mahdollisimman moni pääsee osallistumaan osaamisen kehittämiseen, ja opit tulevat heti käyttöön työpaikalla. Opintopiirit voivat sopia tähän työhön hyvin yhdessä muiden oppimisen ja tiedon jakamisen menetelmien kanssa, Hanne Børrestuen sanoo.
Suomi: Aikuiskoulutuksen tärkeä tuki menetetty
– Olemme pulmallisessa tilanteessa, koska aikuiskoulutustuki menetettiin. Ennen meillä oli aikuiskoulutusta varten rahasto, josta myönnettiin tukea sekä työntekijöille että työnantajille. Lainsäädäntöä muutettiin, ja nämä tuet lakkautettiin. Tarve on silti entisellään, ja erityisesti tarvetta on koulutuksille, jotka antavat pätevyyden säänneltyihin ammatteihin. Nyt etsimme uusia mahdollisuuksia, kertovat JHL:n Matti Tujula ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n Assi Puistolahti.
– Mitä arvelette tästä pohjoismaisesta yhteistyöstä, jossa jaetaan kokemuksia ja kokeillaan opintopiiriä menetelmänä?
– Siitä on hyötyä. Meillä Pohjoismaissa on pitkälti samat haasteet, mutta myös eroja on, joten voimme oppia toisiltamme, Matti Tujula sanoo.
Tujula uskoo opintopiireihin työpaikalla tapahtuvan oppimisen metodina. Menetelmä perustuu pohjoismaisiin arvoihin ja on sen vuoksi todennäköisesti työntekijöille mieluinen oppimisen ja yhteistyön muoto.
– Voisiko tämä työtapa toimia myös omassa organisaatiossasi?
– Mahdollisesti, mutta uskon sen toimivan parhaiten sote-sektorin työpaikoilla.
Islanti: Haasteet työntekijöiden, pomojen ja työnantajien välisessä yhteistyössä
Siiloajattelu on ihmisille tyypillistä. On iso haaste saada eri ammattiryhmät toimimaan yhdessä – niin hierarkian ala- kuin yläpäässäkin, toteavat islantilaiset edustajat Fríða Rós Valdimarsdóttir julkisten alojen ammattiliitto BSRB:stä ja Reykjavíkin kaupungin palveluksessa työskentelevä Hanna María Karlsdóttir.
– Työntekijät on saatava mukaan, jotta he luottavat prosessiin ja kokevat, että heillä on annettavaa työpaikalla tehtävään yhteistyöhön. Mielestämme opintopiirit ovat hyvä tapa luoda ammatillinen yhteistyöfoorumi, jossa kaikki ammattiryhmät voivat oppia toisiltaan ja myös tuoda pöytään tärkeää osaamista, Fríða Rós ja Hanna María kuvailevat.
Pari vuotta sitten julkisen sektorin työntekijöiden työaikaa vähennettiin Islannissa 40 viikkotunnista 36 tuntiin päivätyötä tekeville ja 32 tuntiin vuorotyötä tekeville. Haasteiden ilmetessä ihmisillä on taipumusta syyttää niistä lyhennettyä työviikkoa. Mutta se ei johda mihinkään, he kertovat.
Kun arki on liian kiireistä yhteistyön kehittämiseen
Pitääkö meidän tunnustaa tosiasiat ja myöntää, että joillain työpaikoilla on niin kiire, ettei työntekijöille järjesty aikaa osallistua opintopiiriin? Cathrine Merete Lenstrup on havainnut, että on hankalaa tai peräti mahdotonta saada kootuksi johtoa ja työntekijöitä yhteistyötapaamisiin sairaalamaailmassa, jossa tehdään kolmivuorotyötä vuorokauden ympäri.
– Kliinisen hoitotyön asiantuntijana perustin aiemmin moniammatillisen paneelin vaaratilanteiden käsittelyyn. Paneelilla oli johdon laaja tuki, ja työntekijöillä oli kiinnostusta osallistua siihen, Lenstrup kertoo.
Perusteellisesta suunnittelusta huolimatta yhteistä tapaamista ei koskaan saatu aikaan. Tielle tuli työvuoromuutoksia, kiirettä, sairastumisia ja poissaoloja. Kolmen yrityksen jälkeen Lenstrup joutui myöntämään, että paneelin kokoaminen oli liian suuri haaste. Tämän tuoreen kokemuksen pohjalta Lenstrup esittääkin seuraavan kysymyksen:
– Miten varmistetaan organisaation aito tuki yksikössä, jossa tarvitaan miehitys vuorokauden ja vuoden ympäri?
Lenstrup toivoo ehdotuksia siihen, miten opintopiirit saadaan ankkuroitua organisaatioiden toimintaan sitten kun tutkimushanke on ohi.
Jatkotutkimusta
Tutkijat seuraavat opintopiirikokeilua kaksi vuotta. Tutkijat Dorothy Olsen tutkimuslaitos NIFUsta ja Ulrik Brandi Aarhusin yliopiston DPU-laitokselta keräävät ja analysoivat dataa opintopiirityöskentelystä koko kaksivuotisen hankkeen ajan.
– Työpaikalla tapahtuvan oppimisen taustapontimena on, että muutoksia tapahtuu koko ajan ja työntekijöiden on jatkuvasti sopeuduttava uusiin haasteisiin ja tehtäviin. Työelämän haasteet ja olosuhteet ovat moninaisia, ja siksi tarvitaan myös monia lähestymistapoja oppimiseen, Ulrik Brandi toteaa.
Työkalupakkiin monta oppimismenetelmää
– Tarvitaan enemmän kuin yksi oppimismenetelmä, Brandi sanoo.
Hän tuo esiin, että yhteistoiminnallinen oppiminen nostettiin tapetille vuosituhannen vaihteen jälkeen. Sen keskeisiä piirteitä ovat olleet kriittinen ajattelu ja reflektointi, käytännönläheisyys ja osallistujalähtöisyys. Opintopiiri menetelmänä sisältää nuo samat elementit. Nyt Brandin ja Olsenin vastuulla siis on seurata kokeilua, jossa opintopiiriä käytetään työkaluna Ahvenanmaalla, Kööpenhaminassa, Jönköpingissä, Porsgrunnissa ja Notoddenissa.
Jönköpingin tapaamisessa kuntien opintopiirikokeilusta sanottua:
”Kyse on siitä, että opitaan yhdessä.”
Hans Mikkelsen, opintopiirin vetäjien kouluttaja
”Opimme käytännön kautta – se on meidän arkioppimistamme.”
Martin Sinclair, osaamisen kehittämisen päällikkö, Jönköpingin kunta
”Työpaikalla kehitetään osaamista, jos johtaja siihen kannustaa.
Ammattiliiton teettämä tutkimus
”Miten opintopiiri saadaan ankkuroitua osaksi työn arkea?”
Cathrine Merete Lenstrup, hoitotyön asiantuntija, Bispebjergin sairaala
”Erikoistuminen lisääntyy työelämässä, mikä johtaa sirpaleisuuteen. Siksi tarvitaan moniammatillista työskentelyä.”
Marlene Ockander, apulaisprofessori, Jönköpingin yliopiston terveyden ja hyvinvoinnin laitos
”Tärkeintä on oppiminen. Opintopiiri on yksi tapa oppia ja pysyä uteliaana.”
Maria Marquard, opintopiirin vetäjien kouluttaja
”Millaisia päivänpolttavia kysymyksiä näet osaamisen kehittämisessä kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla?”
Muun muassa tällä kysymyksellä NLL-koordinaattorit Anne Solsvik ja Marie Aakjær haastoivat osallistujia Jönköpingin tapaamisessa.
Artikkelisarja: työelämässä oppiminen
Tämä artikkeli kuuluu artikkelisarjaan, joka käsittelee opintopiirejä ja työelämässä tapahtuvaa oppimista. Sarjassa seurataan NLL:n työelämässä oppimisen verkostoa ja esitellään oppimisen käytännön ilmentymiä eri pohjoismaista.
