Työssä oppimista Nackan vesi- ja jätehuoltolaitoksessa

Nackan kunnallisessa vesi- ja jätehuoltolaitoksessa (Nacka vatten och avfall, NVOA) on vuodesta 2018 asti pyritty saamaan työssä oppiminen ja validointi luontevaksi osaksi oikeanlaisen osaamisen turvaamista. Tavoitteena on luoda validointityölle systemaattiset puitteet.

Henkilöstön jatkuvan ja luonnollisen vaihtuvuuden vuoksi osaaminen on NVOA:lle merkittävä resurssi, jota on vaalittava. Yksi tärkeä kysymys on, miten uusien työntekijöiden perehdytys järjestetään systemaattisesti. Ammatillisen validoinnin kautta tulokkaat saavat selkeän perehdytyksen ammattiprofiiliin sen sijaan että vain noudattaisivat edeltäjien työtapoja. Validoinnin kautta muodostuu yhteinen ymmärrys, ja se luo myös perehdyttäjän työhön selkeämmän rakenteen. 

– Yksi tärkeimmistä kannustimistamme panostaa työssä oppimiseen on se, että uusien työntekijöiden on päästävä tehokkaasti työhön kiinni. Lisäksi elinikäinen oppiminen on tarpeen kaikille, koska uusi teknologia ja digitalisaatio lisääntyvät jatkuvasti, kertoo Lise-Lotte Björkman Averbo, joka on tukitoiminto-osaston johtaja ja organisaation HR-vastaava. Tulisi myös kalliiksi vetää porukka pois töistä ja istuttaa heidät luokkaan.

Silloin validointi tarjoaa hyvän vaihtoehdon.

Validoinnista kustannussäästöjä 

Validointi siis tarjoaa kustannussäästöjä. Se on myös tapa edistää osaamisen turvaamista organisaatiossa, sillä validoinnin avulla organisaatio pysyy kartalla siitä, millaista osaamista henkilöstöllä jo on.

NVOA:n tapauksessa validoinnin pohjana toimii kuntatyönantajien liiton Sobonan ammattiprofiileja käsittelevä oppimateriaali, joka on tuotettu läheisessä yhteistyössä vesi- ja jätehuoltoalan alajärjestöjen kanssa. Ammattiprofiili toimii osaamisen turvaamisen laadunvarmistusvälineenä. 

NVOA:ssa validoinnin suorittaa tehtävään koulutettu arvioija, joka on validoitavan työtoveri tai esihenkilö. Sobona on kurssittanut validoijat tehtäväänsä. 

Itsearviointi

Validoinnin ensimmäinen ja ehdottoman tärkeä osa on työntekijöiden tekemä itsearviointi. Työntekijät arvioivat tietojaan ja taitojaan suhteessa ammatin vaatimuksiin. 

– Ennen validoinnin alkua käyttöteknikot saivat täyttää itsearviointilomakkeen. Yhtenä tavoitteena oli saada heidät pohtimaan omaa osaamistaan, kertoo Frida Bjerkman, joka vastaa NVOA:lla osaamisen kehittämisen suunnittelusta. Itsearvioinnin ansiosta osallistujat myös ymmärsivät, mistä validoinnissa oli kyse. 

Lisäksi itsearviointi on tapa lisätä validoinnin läpinäkyvyyttä, sillä se osoittaa työntekijöille, ettei validoinnin tarkoituksena ole tarkkailla heitä. Sen sijaan itsearviointi antaa osallistujille alustavan käsityksen siitä, mitä aiheita validoinnissa käsitellään. 

Kun itsearviointi on tehty, arvioija ottaa ohjat käsiinsä.

Arvioijat tekevät arvioinnin ja dokumentoivat osaamisen

Kenneth Sundström toimii ryhmäpäällikkönä vesijohto- ja viemäriverkostoista vastaavalla osastolla, jonka vastuulla on kaikki vesivuodoista viemäritukoksiin. Hän on työskennellyt NVOA:lla kolme vuotta ja käynyt Sobonan järjestämän arviointikoulutuksen. Koulutuksesta hän sai valmiudet suunnitella validointeja, arvioida osaamista ja dokumentoida koko prosessin oikeaoppisesti.

– Minusta se oli hauskaa, ja prosessin aikana opin paljon työtovereistani, Kenneth luonnehtii. 

Arvioinnin aikana Kenneth kävi arvioitavan kanssa yhdessä läpi useita moduuleja. Osa moduuleista käsitteli puhtaasti vesihuoltoalan ammattitietämystä. Osassa taas keskityttiin alaa koskevaan lainsäädäntöön ja ohjeisiin sekä työntekijätaitoihin. 

Kysymyksiä on runsaasti, ja arvioinnissa oli paljon työtä. Kennethin mukaan työntekijän osaamisen arviointi vei noin viikon. Prosessin edellyttämä työmäärä riippui työntekijän taustasta ja perustaidoista. 

– Osalle on ihan helppoa kirjautua tietokoneella järjestelmään ja vastata kysymyksiin. Digivälineisiin tottumattomille se taas voi olla vaikeaa. Joskus olen joutunut kysymään arvioitavalta kaikki kysymykset ja kirjoittamaan itse vastaukset hänen puolestaan, Kenneth Sundström kertoo.

Ensimmäiset arvioinnit kestivät hyvin kauan ja olivat kovin ”horjuvia”. Ajan myötä Kenneth kuitenkin sai prosessin haltuunsa. 

– Ajan oloon hommasta tuli hauskempaa. Nykyään odotan innolla sitä, että pääsemme lisäämään validointiin uusia erikoismoduuleja niiden laajojen perustaitojen lisäksi, jotka meillä kaikilla jo on hallussa.

Arvioijan osaaminen 

Arvioijat ovat NVOA:ssa tärkeä osa kokonaisuutta. Validoinnin onnistumisen kannalta on tärkeää, että myös heidän osaamisensa on kohdallaan.

– Arvioijilla tulee olla sekä oikeanlaista ammattiosaamista että työtovereiden luottamus. Se on tärkeä edellytys, jotta arviointi koetaan reiluksi ja asianmukaiseksi, Frida Bjerkman sanoo.

Kenneth Sundström kertoo, että tuntui hienolta tulla valituksi arviointitehtävään. Hänen kuvaillessaan työtään käy selväksi, että hänellä on kaksi arvioijalle tärkeää taitoa: joustavuus ja kuuntelemisen taito. 

– Minusta oli hurjan kiinnostavaa joutua muokkaamaan toimintaani heidän kykyjensä mukaiseksi, hän sanoo.

Johdon tuki tärkeää

NVOA:n ylin johtaja näki jo aikaisessa vaiheessa validoinnin potentiaalisen arvon organisaatiolle. Johdon vahva tuki on ollut tärkeää työskentelyn onnistumiselle, Frida ja Lise-Lotte arvioivat. 

– Toimitusjohtajamme ymmärtää, kuinka suuri merkitys osaamisen turvaamisella on. Hänen mukaansa se on ratkaisevan tärkeä asia, ja validointi on keino sen saavuttamiseen, Frida Bjerkman toteaa.

Toinen tärkeä tekijä on ollut uudelleensijoitustuki, jota NVOA on kunnan liikelaitoksena saanut validoinnin toteuttamiseen. 

Sekä Frida että Lise-Lotte kuitenkin painottavat, että validointi on aikaa vievää muutostyötä. Siksi on tärkeää, että organisaatiot, jotka haluavat ryhtyä validoimaan, näkevät sen pitkäaikaisena prosessina, jonka tavoitteena on osaamisen turvaaminen.