Validointi on jo vuosien ajan osaamisen ollut yksi Aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston NLL:n vakioaiheista. NLL:n validointiverkosto on tehnyt aiheen parissa paljon töitä. Norjan korkeakoulutus- ja osaamisvirasto on laatinut validointia varten järjestelmän. Viimeisimpänä hankkeena on kehitetty kurssi ammattilaisille, jotka validoivat tutkintokoulutukseen valmistavaan koulutukseen (FOV) hakeutuvia aikuisia. Tutkintokoulutukseen valmistava koulutus on tarkoitettu aikuisille, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulua tai joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta.
Moduulipohjainen prosessi
FOV-koulutukseen hakeneiden osaaminen arvioidaan viidessä aineessa, jotka ovat norjan kieli, englannin kieli, yhteiskuntaoppi, matematiikka ja luonnontieteet. Jokainen aine on jaettu neljään moduuliin. Kussakin aineessa osallistuja voidaan sijoittaa johonkin moduuliin, ja hän saa tasoaan vastaavaa opetusta. Jos osallistuja täyttää kaikkien neljän moduulin vaatimukset, hän voi saada koko aineen hyväksiluetuksi. Vuosien varrella validointiprosessi on pyritty kehittämään mahdollisimman sujuvaksi ja maanlaajuisesti mahdollisimman yhtenäiseksi.
Uudelle uralle validoinnin kautta
FOV-koulutuksen validointiprosessiin aiemmin osallistunut mies kertoo käyneensä kahtena päivänä tekemässä tehtäviä norjan ja englannin kielissä, yhteiskuntaopissa, matematiikassa ja luonnontieteissä.
– Minulla on lukivaikeuksia, ja siksi kokeita muokattiin osin suullisiksi. Matematiikasta selvisin hyvin, sain melkein kaikki oikein, validoitava kertoo. Muissa aineissa hän sai opetusta, kunnes pystyi suorittamaan kaikki aineet hyväksytysti ja jatkamaan sen jälkeen toisen asteen opintoihin. Vuosikausia jatkuneen rankan ruumiillisen työn jälkeen mies oli fyysisesti kuormittunut ja valitsi siksi ammatin, jossa fyysinen voima ei ole tärkein ominaisuus. Hän sai vakityön heti ammattitutkinnon suoritettuaan. Enää hän ei joutunut aamuisin jäämään keittiönpöydän ääreen katsomaan, kun kaverit menivät töihin, kuten hän itse asian ilmaisee. Samalla yhteiskunta sai käyttöönsä tuiki tarpeellisen terveysalan ammattilaisen.
Validoijille suunnattu verkkokurssi
– Olemme laatineet kaksi validoinnin verkkokurssia. Vuonna 2025 julkaistu kurssi suunnattu aikuisten tutkinto-opiskeluun valmistavan koulutuksen (FOV) tarpeisiin, vuonna 2024 julkaistu kurssi taas aikuisten toisen asteen opiskelun (VOV) tarpeisiin, kertoo Norjan korkeakoulu- ja osaamisviraston vanhempi asiantuntija Camilla Alfsen.

– Kurssit laadittiin siksi, että ammattilaiset toivoivat kansallisen tahon tekemää tukimateriaalia. FOV-koulutus on kuntien järjestämää, kun taas VOV-koulutus on läänien vastuulla. Osaamisen arviointikriteerit perustuvat opetussuunnitelman sisältöihin, jatkaa Alfsen ja kertoo, että kursseihin sisältyy myös yleinen johdanto validointiin.
Onnistunut keskustelu
Onnistunut validointi alkaa keskustelulla, jossa luodaan turvallinen ja avoin ilmapiiri. ”Tässä kohtaamisessa rakennat ammattilaisena perustan koko prosessille”, kuten kurssimateriaaleissa todetaan. On olennaisen tärkeää, että validoitava luottaa validointia suorittavaan ammattilaiseen.
Vastaavuus
Validoinnissa avainsana on vastaavuus.
– Validoinnissa arvioidaan, vastaako validoitavan osaaminen aineessa opetussuunnitelman vaatimuksia, Alfsen korostaa. Tätä käsitellään validointikurssilla. Reflektiotehtävien avulla pohditaan, mitä vastaavuus käytännössä tavoittaa.
Neljä vaihetta
Tutkintokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa validointiprosessi on tapana jakaa neljään vaiheeseen. Vaiheet kuvaillaan kurssilla:
Ohjaus ja selkiyttäminen
Kartoitus
Arviointi
Dokumentaatio
Pulmatilanteet
Kurssilla käsitellään myös validointiin liittyviä pulmia. Esimerkiksi kielimuuri voi tuottaa haasteita. Jos validoitava ei osaa kovin hyvin norjaa, voidaan prosessissa käyttää englantia tai jotain muuta kieltä. Myös tulkin käyttäminen on mahdollista.
”Validoitava voi hallita asiasisällöt hyvin, vaikka hänen norjan taitonsa olisivatkin rajalliset. Tällaisessa tilanteessa tulee punnita, hyötyisikö hän kenties korkeamman moduulitason opetuksesta vai tuleeko ensin keskittyä kielitaidon kartuttamiseen”, kurssimateriaaleissa neuvotaan. Harkinta tehdään aina tapauskohtaisesti ja validoitavan kanssa keskustellen.
Moni valitsee terveysalan
Tähän asti osaamisen validointia on tarjottu lähinnä ammattiopintojen aloittajille.
– Mitkä alat ovat suosituimpia niiden keskuudessa, jotka pääsevät läpi valmistavasta koulutuksesta ja jatkavat toisen asteen koulutuksessa?
– Monet valitsevat terveysalan, mutta myös rakennusala sekä myynti- ja palveluala ovat suosittuja. Terveysalan painottuminen johtunee osin myös siitä, että alalla on suuri työvoimatarve, Camilla Alfsen sanoo.
Kurssitodistus
Alfsen kertoo, että haastattelupäivään mennessä 104 osallistujaa on saanut todistuksen FOV-validointikurssista ja 738 osallistujaa VOV-kurssista. Vastaisuudessa korkeakoulutus- ja osaamisvirasto aikoo panostaa FOV-kurssin tunnettuuden lisäämiseen. FOV-opintoihin liittyvää validointia tarjotaan Norjan kaikissa 357 kunnassa, joten kurssille luulisi olevan paljon halukkaita tulijoita.
Jatkuva arviointi
Lehtori Pernille Flatner Ask toimii opettajana Porsgrunnin aikuiskoulutuskeskuksessa. Hän on aikuisten valmistavan koulutuksen vastuuopettaja ja opettaa luonnontieteiden 4-moduulia, englannin kielen 3-moduulia ja norjan 1-moduulia. Itse hän ei tee validointia mutta haluaa pysyä siitä mahdollisimman hyvin kärryillä.

– Aineenopettajana arvioin koko ajan, milloin opiskelijani ovat suorittaneet moduulin hyväksytyksi ja voivat jatkaa seuraavaan moduuliin tai aineeseen. Toteutan jatkuvaa arviointia kokeiden, aiheiden käsittelyn, luokkakeskusteluiden ja esimerkkitapausten avulla, Pernille Flatner Ask sanoo.
– Miten paljon aikaa opiskelijalla on yhden moduulin suorittamiseen?
– Se riippuu yksilöstä. Jotkut suorittavat moduulin nopeasti ja siirtyvät seuraavaan, kun taas toisilla kestää kauemmin. Usein tahti riippuu siitä, kuinka paljon opiskelija on ennestään käynyt koulua, Ask selittää. Hän viittaa korkeakoulu- ja osaamisviraston listaan, jossa luetellaan tavoitteiden saavuttamisen tuntomerkkejä. Lista toimii hyvänä tukena.
Hyödyllinen kurssi, joka innosti oppimaan lisää
Pernille Ask on tutustunut valmistavan koulutuksen validointikurssiin yhdessä kollegoidensa kanssa. He kävivät kurssin yhdessä läpi ja keskustelivat reflektointitehtävistä.
– Kurssi oli hyödyllinen ja lisäsi ymmärrystäni käytetystä menetelmästä ja puitteista. Se myös herätti kiinnostuksen oppia lisää! Jos itse ryhtyisin tekemään validointia, hakeutuisin kyllä ensin opiskelemaan aihetta, mutta kurssi toimi hyvänä johdantona, Ask kuvailee. Osaamisen validoinnista voi Norjassa suorittaa 15 opintopisteen laajuisen kokonaisuuden OsloMet-korkeakoulussa.
Ilmainen kurssi
Korkeakoulu- ja osaamisviraston laatimat validointikurssit ovat ilmaisia ja avoimia kaikille riippumatta siitä, haluaako osallistuja suorittaa kurssin loppuun ja saada siitä todistuksen vai vain selata kurssia vieraana. Kurssit ovat viraston verkkosivuilla ja kaikkien saatavilla. Kurssin loppuun suorittaneille lähetetään todistus.
Arvokasta työtä niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta
Tämä lainaus kiteyttää FOV-validointikurssin: ”Validointia suorittavana ammattilaisena olet mukana varmistamassa, että aikuiset saavat tarpeisiinsa soveltuvaa opetusta. Työlläsi on merkitystä yksilölle ja suuri arvo yhteiskunnalle.”
Aikuisten tutkintokoulutukseen valmistava koulutus (FOV) on perusopetuksen tasoista opetusta. FOV-koulutuksen opetussuunnitelmat on sopeutettu aikuisten koulutustarpeisiin, ja ne poikkeavat sisällöltään nuorten opetussuunnitelmista. Peruskoulun tai FOV-koulutuksen loppuun suorittaminen on pääsyvaatimus aikuisten toisen asteen opintoihin (VOV).
Määritelmiä ja termitietoa:
Norjassa käytetään termiä realkompetanse, ”reaalinen osaaminen”, kuvaamaan kaikkea osaamista, mitä ihminen on hankkinut formaalin, non-formaalin ja informaalin oppimisen kautta.
Osaamisen validoinnista käytetään Norjassa nimitystä realkompetansevurdering, ”reaalisen osaamisen arviointi”. Validoinnissa yksilön osaamista arvioidaan vertaamalla sitä ennalta määriteltyihin kriteereihin. Validointi voi lyhentää opintoja.



