Kriisivalmiuskurssilla Nina Ahtola vaihtoi renkaan Volkswagen-pakettiautoon ensimmäistä kertaa – muttei suinkaan viimeistä.
– Naisena sitä haluaa osata tällaiset jutut, hän sanoo.
Yhdessä siskonsa Jennifer Ahtolan kanssa hän osallistui Naisten Valmiusliiton järjestämälle suositulle kurssille. Kurssille on pitkä jono, koska monet suomalaisnaiset haluavat parantaa taitojaan osatakseen toimia kriisitilanteissa.
Kun siskokset Jennifer ja Nina Ahtola syyskuussa 2023 ilmoittautuivat kolmipäiväiselle kurssille, he eivät oikeastaan tienneet, mihin olivat ryhtymässä. Silti kurssi houkutteli: suuri naisten leiri, joka tarjoaisi käytännönläheistä oppimista ja tilaisuuden haastaa itseään.
– Se kuulosti erilaiselta ja ihan uudelta. En tiennyt mitä odottaa, mutta tuntui hyvältä, että kurssi oli vain naisille. Halusin kokea jotain, mitä en koskaan ennen ole tehnyt, sanoo Jennifer Ahtola, joka on luokanopettaja ja asuu Karjaalla.
Nina Ahtola työskentelee e-mentorina ammattioppilaitos Axxellissa, ja hänelle kurssi tarjosi mahdollisuuden testata jotain, mikä oli pitkään kiinnostanut häntä.
– Olisin mieluusti suorittanut asepalveluksen tai ryhtynyt poliisiksi, mutta elämä meni toisin. Tämä tuntui mahdollisuudelta kokeilla jotain vastaavaa, joskin turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä.
Kurssit menevät kuin kuumille kiville
Siskosten käymä kurssi oli yleinen valmiuskurssi, joka on yksi Naisten Valmiusliiton NASTA-koulutuksista. Kurssi on suunnattu kaikenikäisille naisille, eikä sen käyminen edellytä ennakkotaitoja eikä minkään järjestön jäsenyyttä.
Naisten Valmiusliiton kotisivuja selatessa monen kurssin kohdalla lukee ”täynnä”.
Koulutustoiminta keskittyy kolmeen osa-alueeseen: yksilön henkilökohtaisen osaamisen vahvistamiseen, viranomaisten tukemiseen kriisitilanteessa ja sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvien tehtävien ymmärtämiseen.
Arkiturvallisuutta armeijavaatteissa
– Käytimme armeijavaatteita, yövyimme koko viikonlopun teltoissa, pystytimme ne itse ja jakaannuimme ryhmiin. Kuka ottaa johdon käsiinsä? Kuka haluaa johtajaksi? Oli hyvin opettavaista nähdä, miten roolit jakautuivat, sanoo Nina Ahtola, joka asui samassa puolijoukkueteltassa kahdeksan muun naisen kanssa.
Kurssi järjestettiin Uudenmaan prikaatin varuskunnassa Dragsvikissä, jossa koulutetaan monipuolisia rannikkojääkärijoukkoja. Jennifer Ahtola myöntää, että ympäristö oli hyvin innostava.
– Varuskunnan alueelle päästyämme olimme oikeasti aika innoissamme. Vasta siellä alkoi tuntua, että päästään tositoimiin. Olen ajatellut sitä, että sota tai kriisi voi iskeä, ja silloin arki muuttuu nopeasti. Kun pääsin harjoittelemaan, miten kotona varaudutaan kriisiin sähkön, veden ja ruuan osalta, tunsin olevani paremmin valmistautunut.
Oppi vararenkaan paikan
Kurssiviikonloppu oli intensiivinen. Ohjelmassa oli muun muassa ensiapua, tulipalon sammutusta, itsepuolustusta uhkaavissa tilanteissa sekä auton huoltoa. Toiset kurssilaiset kävivät täsmäkursseja kyberturvallisuudesta ja meripelastuksesta.
Nina Ahtola kuvaa monia kurssilla opiskeltuja taitoja arkitaidoiksi, jotka kaikkien tulee osata, vaikkei sota olisikaan ovella.
– Naisena oli hienoa päästä opettelemaan renkaan vaihtaminen turvallisessa ympäristössä. Veljet ja isä ovat ennen auttaneet minua, mutta jossain vaiheessa isä sanoi, että minun olisi aika opetella tekemään se itse. Kurssin ansiosta tiesin, mistä vararengas löytyy, kun vähän myöhemmin itse ostin pakettiauton. Kurssi kannatti käydä jo sen takia.
Kurssilaiset pääsivät myös metsään simuloimaan onnettomuuksia, kuten sähköpotkulautaonnettomuutta, sekä harjoittelemaan huutamista ja pakoon juoksemista uhkaavassa tilanteessa eli ”light-itsepuolustustekniikoita”.
Jenniferistä harjoitukset olivat hyviä, mutta hän toivoo saavansa suurempia fyysisiä haasteita, jos päätyy osallistumaan myöhemmin vielä toiselle kurssille.
– Kurssi oli nimeltään selviytymiskurssi, mutta ruoka tuotiin muovikasseissa. Olisin halunnut vähän enemmän erämaata ja vähemmän palvelua. Kurssilla opittiin silti paljon.
Ilonen ja turvallinen oppimisympäristö
Molempien sisarusten mukaan yksi kurssin parhaista puolista oli mainio, nauravainen porukka ja tasa-arvoinen oppimisympäristö.
– Ketään ei oleteta tyhmäksi. Kaikki aloittavat samalta viivalta taustasta riippumatta. Osallistujat olivat iältään 19:n ja 70:n välillä, ja heissä oli niin arkkitehtejä, opettajia kuin vaatesuunnittelijoita. Kaikki olivat samoissa vaatteissa – jotka ehtivät vähän likaantua ulkona vietetyn viikonlopun aikana – mutta tasa-arvoisina. Turhamaisuus lensi ulos ikkunasta, Nina Ahtola nauraa.
Lisäksi kokonainen viikonloppu ilman sosiaalista mediaa tuntui vapauttavalta.
– En käyttänyt puhelinta juuri lainkaan. Se oli ihanaa. Sai keskittyä vain siihen, mitä ympärillä tapahtui.
Jennifer Ahtola on samaa mieltä.
– Viikonloppu oli tauko arjesta. Tuollainen kurssi antaa perspektiiviä ja muistuttaa siitä, mikä on tärkeää. Ehkä koko 72 tunnin kotivaraa ei tule hoidetuksi heti kotiin päästyä, mutta asia on mielessä, koska siitä on muistutettu.
Oppia ikä kaikki
Molemmat sisarukset ovat tottuneita täydennyskouluttautujia. Jennifer on käynyt ulkopedagogiikan kursseja ja saanut inspiraatiota kollegoilta, joilla on eräopaskoulutus. Ninalla on laaja kokemus valokuvausalalta: hän on kouluttautunut kuvajournalistiksi, toiminut yrittäjänä, opiskellut mainosvalokuvausta ja hankkinut myös ammattiopettajan pätevyyden. Tällä hetkellä hän opiskelee valokuvataiteen maisteriohjelmassa. Sen lisäksi hän hyödyntää mielellään kansalaisopiston laajaa tarjontaa kotikaupungissaan Turussa. Kurssit ovat edullisia, mikä Ninan mukaan on edellytys sille, että hän voi käydä kursseja säännöllisesti. Hän osallistuu usein webinaareihin.
– Minusta on mahtavaa, että ihminen voi oppia uutta koko elämänsä ajan. On niin paljon kaikkea kiinnostavaa ja hauskaa. Muuten istun päivät pitkät ruudun ääressä, ja tällainen on täydellistä vastapainoa työlle.
Kurssi antoi tärkeää ajateltavaa
Jennifer Ahtola näkee käymänsä kurssin hyvänä muistutuksena kriisivalmiuden merkityksestä. Sisarukset tosin myöntävät, etteivät olleet ihan aloittelijoita kurssille tullessaan. Heidän lapsuudenperheeseensä kuului monta muutakin sisarusta, ja perheen vanhemmille on aina ollut tärkeää jakaa osaamistaan eteenpäin. Tähän sisältyy myös se, mitä nykyisin kutsutaan kriisivalmiusosaamiseksi.
Jennifer Ahtolan mielestä kurssi antoi silti paljon ajateltavaa ja auttoi nostamaan esiin piilevää osaamista.
– Siellä paikan päällä oleminen lisää tietoisuutta valmiudesta. Tulin ajatelleeksi, että minun pitäisi kotona päivittää valmiuslaatikko. Juuri nyt emme elä kriisiaikoja, ja siksi näistä asioista pitää muistuttaa.
– Minulla on itse asiassa nyt vähän turvallisempi olo. Suosittelen todellakin kurssia kaikille naisille taustasta riippumatta. Kurssi on hyödyllinen, ja siellä on tosi hauskaa, Nina Ahtola kehuu.
Naisten Valmiusliitto
- Naisten Valmiusliitto on vuonna 1997 perustettu järjestö, jonka tarkoituksena on edistää suomalaisten naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön.
- Perusajatuksena on kehittää koulutuksella yksilöiden kriisivalmiutta. Erityisesti naisten turvallisuus- ja kriisivalmiustaitoja vahvistamalla vahvistetaan myös koko kansan valmiuksia.
- Liitto järjestää kursseja, viikonloppuharjoituksia ja webinaareja. Koulutukset ovat avoinna kaikille naisille. Webinaareihin ovat tervetulleita myös miehet.
- Useimmat kurssit ovat peruskoulutuksia, joihin voi osallistua ilman ennakkotaitoja.
- Painopisteenä on arjen turvallisuustaitojen vahvistaminen, mutta koulutuksissa kehitetään myös häiriötilanteissa toimimisen taitoja.
- Suurin osa koulutuksista järjestetään yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa.
