Nordisk konferanse om voksnes grunnleggende litterasitet og andrespråkslæring
The 16th Nordic conference on basic literacy for adult immigrants.
Artikkel om konferansen: https://nll.org/event-arkiv/nordisk-konferanse-om-voksnes-grunnleggende-litterasitet-og-andrespraakslaering/
Den 16. Nordiske konferansen om grunnleggende literasitet for voksne innvandrere 23. – 25. april 2025
Velkommen til den 16. nordiske konferansen om språkopplæring og grunnleggende lese- og skriveferdighet for voksne innvandrere med kort eller ingen skolegang! Konferansen finner denne gangen sted i Norge.
Målgruppen for konferansen er først og fremst lærere og ledere som arbeider i denne opplæringen, men konferansen er også en viktig møteplass for forskere, lærerutdannere og andre som jobber på feltet.
Årets konferanse setter fokus på sammenhengene mellom opplæringstilbudet og deltakernes aktive deltakelse i samfunnet, videre utdanning og arbeid. Hovedtemaet er hvordan «empowerment» og «agency» på ulike måter spiller sammen med opplæringen i andrespråk og grunnleggende literasitet. Det blir innlegg om arbeidsmåter og didaktikk i opplæringen, språkkrav og språkpolitikk, og på denne måten belyser konferansen hvordan vi kan skape mer inkluderende og gode læringsmiljøer for voksne med begrenset formell utdanning.
På konferansen får du plenumsforelesninger etterfulgt av diskusjon og refleksjon, og du får delta i praktiske work shopper i mindre grupper.
Målet med konferansen er å være en møteplass for lærer, ledere og forskere og bidra til økt kompetanse og også synnliggjøring av fagfeltet i en større sammenheng.
Konferansen arrangeres av nettverket Alfarådet i samarbeid med Direktoratet for høyere utdanning og kompetanse (HK-dir) i Norge.
16 pohjoismainen konferenssi aikuisten maahanmuuttajien peruslukutaidosta 23.–25. huhtikuuta 2025
Tervetuloa 16. pohjoismaiseen konferenssiin aikuisten maahanmuuttajien peruslukutaidosta! Konferenssi keskittyy kielten oppimiseen ja perusluku- ja kirjoitustaitoihin sellaisten maahanmuuttaja-aikuisten näkökulmasta, joilla on vähän tai ei lainkaan koulutusta. Tällä kertaa konferenssi pidetään Norjassa.
Konferenssin kohderyhmänä ovat ensisijaisesti opettajat ja johtajat, jotka työskentelevät tämän aihepiirin parissa, mutta konferenssi on myös tärkeä kohtaamispaikka tutkijoille, opettajankouluttajille ja muille alalla työskenteleville.
Tämän vuoden konferenssi keskittyy koulutustarjonnan ja osallistujien aktiivisen yhteiskuntaan osallistumisen, jatkokoulutuksen ja työelämän välisiin yhteyksiin. Pääteemana on, kuinka voimaantuminen ja toimijuus vaikuttavat toisen kielen oppimiseen ja peruslukutaitoon eri tavoin. Konferenssissa käsitellään opetusmenetelmiä ja didaktiikkaa, kielivaatimuksia ja kielipolitiikkaa, ja näin tuodaan esiin, kuinka voimme luoda osallistavampia ja parempia oppimisympäristöjä aikuisille, joilla on vähän formaalia koulutusta.
Konferenssissa on kutsuttuja esitelmiä, joita seuraa keskustelua ja pohdintaa. Lisäksi osallistujat voivat osallistua käytännön työpajoihin pienemmissä ryhmissä.
Konferenssin tavoitteena on toimia kohtaamispaikkana opettajille, johtajille ja tutkijoille ja edistää alan osaamista sekä näkyvyyttä laajemmassa kontekstissa.
Konferenssin järjestää Alfarådet-verkosto yhteistyössä Norjan korkeakoulutuksen ja osaamisen viraston (HK-dir) kanssa.
The 16th Nordic Conference on Basic Literacy for Adult Immigrants, April 23–25, 2025
Welcome to the 16th Nordic Conference on Language Learning and Basic Reading and Writing Skills for Adult Immigrants with little or no formal education! The conference will this time be held in Norway.
The primary target audience for the conference includes teachers and leaders working in this field, but it also serves as an important meeting place for researchers, teacher educators, and others involved in the area.
This year’s conference focuses on the connections between educational offerings and participants’ active participation in society, further education, and employment. The main theme explores how “empowerment” and “agency” interact with second language education and basic literacy in various ways. The conference will feature presentations on teaching methods and didactics, language requirements, and language policies, thus shedding light on how we can create more inclusive and supportive learning environments for adults with limited formal education.
The conference will offer keynote lectures followed by discussions and reflections, as well as practical workshops in smaller groups.
The aim of the conference is to provide a meeting place for teachers, leaders, and researchers, contributing to increased competence and visibility of the field in a broader context.
The conference is organized by the Alfarådet network in collaboration with the Norwegian Directorate for Higher Education and Skills (HK-dir).
- 23/04/2025 - 25/04/2025
- Rica Park hotell Sandefjord, Norge
Praktisk informasjon
Praktisk informasjon
Tid: lunsj til lunsj 23. – 25. april 2025
Sted: Rica Park hotell Sandefjord
Påmeldingen er lukket.
Pris: NOK 3 500,- Konferanseavgiften dekker konferansedeltakelse og alle måltider.
Deltakere bestiller og betaler reise og opphold selv.
Kontaktperson Gloria Thorarensen (gloria.thorarensen@hkdir.no), merk henvendelsen med “Alfakonferanse 2025
Reservasjon av hotellrom
Hk-dir har reservert en romblokk på 120 rom på konferansehotellet Scandic Park Sandefjord, og det er første man til mølle som gjelder.
Dersom du ønsker å bo på konferansehotellet har du mulighet til redusert pris på kr. 1495,- ved bruk av booking koden ARB Blokk: BALF230425 – (hotellrom for individuell booking).
Den enkelte bestiller og betaler for overnatting selv via ARB blokk på hotelletsnettside eller via meeting@scandichotels.com. Ved bestilling per e-post, må ARB block-koden (ARB Blokk: BALF230425) oppgis. Alle rom må garanteres med kort ved bestilling.
Hotellrom reserveres og betales utenom påmeldingen av den enkelte deltaker. Rom må bestilles innen 05. februar 2025.
Vi kan ikke garantere rom etter oppgitt dato, og rom som ikke er booket slippes fri 06. februar. Hotellrom som er reservert på ARB blokk kan ikke avbestilles etter 15.02.2025. Ved avbestilling etter denne fristen vil den enkelte bli belastet for 2 overnattinger.
Käytännön tiedot
Aika: Lounas-lounaasta, 23.–25. huhtikuuta 2025
Paikka: Rica Park Hotel, Sandefjord
Ilmoittautumisaika on päättynyt.
Yhteyshenkilö: Gloria Thorarensen (gloria.thorarensen@hkdir.no). Merkitse viestiin “Alfa-konferenssi 2025.”
Hotellihuoneiden varaaminen
Hk-dir on varannut 120 huonetta konferenssihotellista Scandic Park Sandefjord, ja huoneet jaetaan ensin tullut, ensin palvellaan -periaatteella. Jos haluat yöpyä konferenssihotellissa, voit hyödyntää alennetun hinnan 1495 NOK käyttämällä varauskoodia ARB Blokki: BALF230425 (yksittäisten varausten hotellihuoneet).
Jokainen osallistuja varaa ja maksaa majoituksensa itse käyttämällä ARB-blokkia hotellin verkkosivustolla tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen meeting@scandichotels.com. Sähköpostivarausta tehdessä tulee ilmoittaa ARB-blokkikoodi (ARB Blokki: BALF230425). Kaikki varaukset on vahvistettava luottokortilla varauksen yhteydessä.
Hotellihuoneet on varattava ja maksettava erikseen jokaisen osallistujan toimesta tapahtumaan ilmoittautumisen yhteydessä. Huoneet on varattava viimeistään 5. helmikuuta 2025.
Emme voi taata huoneiden saatavuutta tämän päivämäärän jälkeen, ja varaamattomat huoneet vapautetaan 6. helmikuuta 2025. ARB-blokin kautta varattuja hotellihuoneita ei voi peruuttaa 15.2.2025 jälkeen. Jos peruutus tapahtuu tämän määräajan jälkeen, osallistujalta veloitetaan kahden yön majoitus.
Practical Information
Time: Lunch to lunch, April 23–25, 2025
Place: Rica Park Hotel, Sandefjord
Registration is closed
Participants are responsible for booking and paying for their own travel and accommodation.
Contact: Gloria Thorarensen (gloria.thorarensen@hkdir.no). Please mark your inquiry with “Alfa Conference 2025.”
Reservation of Hotel Rooms
Hk-dir has reserved a block of 120 rooms at the conference hotel, Scandic Park Sandefjord, on a first-come, first-served basis. If you wish to stay at the conference hotel, you can access a discounted rate of NOK 1495 by using the booking code ARB Block: BALF230425 (hotel rooms for individual bookings).
Each participant must book and pay for their accommodation individually via the ARB block on the hotel’s website or by emailing meeting@scandichotels.com. When booking via email, the ARB block code (ARB Block: BALF230425) must be provided. All room bookings must be guaranteed with a credit card at the time of reservation.
Hotel rooms must be reserved and paid for separately from the event registration by each participant. Rooms must be booked by February 5, 2025.
We cannot guarantee room availability after this date, and unbooked rooms will be released on February 6, 2025. Rooms reserved under the ARB block cannot be canceled after February 15, 2025. In case of cancellation after this deadline, the participant will be charged for two nights.
Program
Kort presentasjon av innledere til plenum
Program 23. – 25. april 2025
Endringer kan komme
Dag 1 onsdag 23. april
De fleste presentasjoner og arbeid i grupper vil foregå på de skandinaviske språk (sv/da/no) og med engelsk tekst på presentasjoner/støttemateriell, eller omvendt. Dette er markert i programmet med (språk som snakkes/språk på slides). Plenumssesjonene inneholder en presentasjon og god tid til samtale/summing/egenskriving/aktivitet
| Tid | Beskrivelse |
|---|---|
| 11.30- 13.00 | Registrering |
| 13.00- 14.00 | Lunsj |
| 14.00 – 14.15 | Åpning v/Alfarådet |
| 14.15 – 14.30 | Bli kjent ved bordene |
| 14.30 – 15.30 |
Marte Monsen, Universitetet i Innlandet: Myndiggjøring og aktørskap i grunnopplæring i lesing og skriving: Sarahs og Noras historier (no/eng) |
| 15.30 – 16.00 | Pause |
| 16.00 – 17.00 |
Edit Bugge, Høgskulen på Vestlandet: LESLLA-innlærere og språkkrav for opphold og statsborgerskap (eng/no) |
| Innsjekking | |
| 19.00 | Middag |
Dag 2, torsdag 24. april
13.45 – 14.15Pause15.30 – 16.00Pause
| Tid | Beskrivelse |
|---|---|
| 08.30 – 08.45 |
God morgen! Beskjeder og informasjon. Bankettsalen fram til lunsj Petter Handegard, HK-dir: Erasmus+ og Nordplus Voksen |
| 08.45 – 09.45 |
Birgitte Ingsø Michelsen og Cecilie Løsecke Olsen, Styrelsen for International Rekruttering og Integration, Susana S. Fernández og Astrid Rasmussen, Aarhus Universitet: En ny tilgang til DU1-didaktik – beretning om et forsøg med portfoliometoder på Danskuddannelse 1 (eng/da) |
| 09.45 – 10.15 | Pause |
| 10.15 – 11.15 |
Marit Mathiassen og Kristi Staveland Sæter, Bømlo vaksenopplæring : Rekning og eksperimentering på arbeidsplassen og i FOV-klasserommet (no) |
| 11.15 – 11.30 |
Johanna Eriksson, Alfarådet: LASLLIAM |
| 11.30 – 12.30 | Lunsj |
| 12.30 – 13.45 | Work shop/paralleller |
| A – Rotary | Jenny Lindgren, vuxenutbildningen Hällefors: Drama och rollspel som metod och förhållningssätt i svenska för invandrare (SFI) på Studieväg 1 (sv) |
| B – Løvåsen | Sari Svensson, Vantaa: The “Parents involved in school and working life” -project (eng) |
| C – Odd | Aina Bigestans: Styrdokument för att styra undervisningen – inte lärarna. Om diskurser och handlingsutrymme (sv) |
| D – Framnæs |
Susana S. Fernández and Astrid Rasmussen, Aarhus universitet: The Minimal languages approach for intercultural learning – Implications for low proficiency learners (eng) |
| E – Bankettsal |
Cecilia Hahne, Säffle lärcenter: Muntlig kompetens som väg till agens (sv) |
| F – Den Grønne sal |
Tone Brekke Melzer, Elisabeth Bergander, Anne Alexandre Myrer-Adams, Bærum VO: Hvordan bruke kunstig intelligens i opplæringen til beste for deltakere og for lærere (no) |
| 14.15 – 15.30 | Paralleller/workshop |
| A – Rotary | Jenny Lindgren, vuxenutbildningen Hällefors: Drama och rollspel som metod och förhållningssätt i svenska för invandrare (SFI) på Studieväg 1 (sv) |
| B – Løvåsen | Sari Svensson, Vantaa: The “Parents involved in school and working life” -project (eng) |
| C – Odd | Aina Bigestans: Styrdokument för att styra undervisningen – inte lärarna. Om diskurser och handlingsutrymme (eng/sv) |
| D – Framnæs | Susana S. Fernández and Astrid Rasmussen, Aarhus Universitet: The Minimal languages approach for intercultural learning – Implications for low proficiency learners (eng) |
| E – Bankettsal | Cecilia Hahne, Säffle lärcenter: Muntlig kompetens som väg till agens (sv) |
| F – Den Grønne sal | Tone Brekke Melzer, Elisabeth Bergander, Anne Alexandre Myrer-Adams, Bærum VO: Hvordan bruke kunstig intelligens i opplæringen til beste for deltakere og for lærere (no) |
| 16.00 – 17.00 | Åpen post/tur. Se eget oppslag på konferansen |
| 19.00 | Middag |
Dag 3 fredag 25. april
| Tid | Beskrivelse |
|---|---|
| 09.00 – 09.10 | God morgen! Beskjeder og informasjon |
| 09.10 – 09.30 | Nytt fra Norden v/Alfarådet (sv/da/no/eng) |
| 09.30 – 10.30 |
Anna Winlund, Göteborgs universitet och Robert Walldén, Linnéuniversitetet: Yrkessvenska för kortutbildade elever på SFI – Svenska för Invandrare (sv/sv) Download presentasjon – sv (pdf) |
| 10.30 – 11.00 | Pause (evt med utsjekk) |
| 11.00 – 12.00 |
Marianne Eek, Universitetet i Innlandet: Andrespråkslæring i klasserommet og utenfor klasserommet for voksne nyankomne, og samarbeid mellom ulike instanser – erfaringer fra et forskningsprosjekt i to norske kommuner (no/eng) |
| 12.00 – 12.45 | Oppsummering av hele konferansen i grupper |
| 12.45 – 13.00 | Avslutning v/Alfarådet |
| 13.00 – 14.00 | Lunsj |
Ohjelma: 23.–25. huhtikuuta 2025
Muutokset mahdollisia
Päivä 1: Keskiviikko 23. huhtikuuta
Suurin osa esityksistä ja ryhmätyöskentelystä tapahtuu skandinaavisilla kielillä (ruotsi/tanska/norja) ja englanninkielisin diaesityksin tai tukimateriaalein – tai päinvastoin. Tämä on merkitty ohjelmaan (puhuttu kieli/diojen kieli). Plenaaritilaisuudet sisältävät esityksen sekä runsaasti aikaa keskusteluille, omalle kirjoitustyölle ja aktiviteeteille.
| Aika | Tapahtuma |
|---|---|
| 11.30 – 13.00 | Rekisteröinti |
| 13.00 – 14.00 | Lounas |
| 14.00 – 14.15 | Avajaiset Alfarådetin johdolla |
| 14.15 – 14.30 | Tutustuminen pöydissä |
| 14.30 – 15.30 | Marte Monsen, Innlandetin ammattikorkeakoulu: Voimaantuminen ja toimijuus luku- ja kirjoitustaidon perusopetuksessa: Sarahin ja Noran tarinat (norja/englanti) |
| 15.30 – 16.00 | Tauko |
| 16.00 – 17.00 | Edit Bugge, Länsi-Norjan ammattikorkeakoulu: LESLLA-oppijat ja kielivaatimukset oleskelu- ja kansalaisuuslupaa varten (englanti/norja) |
| 19.00 | Illallinen |
Päivä 2: Torstai 24. huhtikuuta
| Aika | Tapahtuma |
|---|---|
| 08.30 – 08.45 | Hyvää huomenta! Ilmoitukset ja tiedotukset |
| 08.45 – 09.45 | Birgitte Ingsø Michelsen & Cecilie Løsecke Olsen, Kansainvälisen rekrytoinnin ja integraation toimisto; Susana S. Fernández & Astrid Rasmussen, Aarhusin yliopisto: Uusi lähestymistapa DU1-didaktiikkaan – Raportti portfoliomenetelmäkokeilusta Tanska 1 -koulutuksessa (englanti/tanska) |
| 09.45 – 10.15 | Tauko |
| 10.15 – 11.15 | Marit Mathiassen ja Kirsti Staveland Sæter, Bømlo Aikuiskoulutus: Laskutaito ja kokeilu työpaikalla ja luokkahuoneessa (no) |
| 11.15 – 11.30 | Johanna Eriksson, Alfarådet, Stockholm University: LASLLIAM |
| 11.30 – 12.30 | Lounas |
| 12.30 – 13.45 | Työpajat/rinnakkaissessiot: |
| a | Jenny Lindgren, Hälleforsin aikuiskoulutus: Draama ja roolipelit menetelmänä ja lähestymistapana ruotsissa maahanmuuttajille (SFI), Opintopolku 1 (ruotsi) |
| b | Sari Svensson, Vantaa: “Vanhemmat mukana koulussa ja työelämässä” -projekti (englanti) |
| c | Aina Bigestans: Ohjausdokumentit opetuksen ohjaamiseen – ei opettajien ohjaamiseen. Diskurssien ja toimintatilojen tutkimus (ruotsi) |
| d | Susana S. Fernández & Astrid Rasmussen, Aarhusin yliopisto: Minimal Languages -lähestymistapa kulttuurienväliseen oppimiseen – Vähäisen kielitaidon oppijoiden näkökulmat (englanti) |
| e | Cecilia Hahne, Säfflen oppimiskeskus: Suullinen kompetenssi toimijuuden edistäjänä (ruotsi) |
| f | Tone Brekke Melzer, Elisabeth Bergander, Anne Alexandre Myrer-Adams, Miten käyttää tekoälyä koulutuksessa osallistujien ja opettajien hyödyksi (no) |
| 13.45 – 14.15 | Tauko |
| 14.15 – 15.30 | Työpajat/rinnakkaissessiot: Kuten yllä |
| 15.30 – 16.00 | Tauko |
| 16.00 – 17.00 | Kokemusten jakaminen/kävely |
| 19.00 | Illallinen |
Päivä 3: Perjantai 25. huhtikuuta
| Aika | Tapahtuma |
|---|---|
| 09.00 – 09.10 | Hyvää huomenta! Ilmoitukset ja tiedotukset |
| 09.10 – 09.30 | Uutisia Pohjoismaista Alfarådetin johdolla (ruotsi/tanska/norja/englanti) |
| 09.30 – 10.30 | Anna Winlund, Göteborgin yliopisto, & Robert Walldén, Linnaeuksen yliopisto: Ammattiruotsia vähäisesti koulutetuille SFI-opiskelijoille – Ruotsi maahanmuuttajille (ruotsi/ruotsi) |
| 10.30 – 11.00 | Tauko (mahdollisesti sisään-/uloskirjautuminen) |
| 11.00 – 12.00 | Marianne Eek, Innlandetin ammattikorkeakoulu: Toisen kielen oppiminen luokassa ja sen ulkopuolella aikuisille maahanmuuttajille sekä yhteistyö eri instituutioiden välillä – Kokemuksia tutkimushankkeesta kahdessa norjalaisessa kunnassa (norja/englanti) |
| 12.00 – 12.45 | Koko konferenssin yhteenveto ryhmissä |
| 12.45 – 13.00 | Loppusanat Alfarådetin johdolla |
| 13.00 – 14.00 | Lounas |
Program: April 23–25, 2025
Changes may occur
Day 1: Wednesday, April 23
Most presentations and group activities will take place in Scandinavian languages (Swedish/Danish/Norwegian) with English text on presentations/support materials or vice versa. This is indicated in the program with (spoken language/slide language). Plenary sessions include a presentation and ample time for discussions, personal writing, and activities.
| Time | Activity |
|---|---|
| 11.30 – 13.00 | Registration |
| 13.00 – 14.00 | Lunch |
| 14.00 – 14.15 | Opening by Alfarådet |
| 14.15 – 14.30 | Getting acquainted at the tables |
| 14.30 – 15.30 | Marte Monsen, Inland Norway University of Applied Sciences: Empowerment and agency in basic reading and writing education: Sarah’s and Nora’s stories (Norwegian/English) |
| 15.30 – 16.00 | Break |
| 16.00 – 17.00 | Edit Bugge, Western Norway University of Applied Sciences: LESLLA learners and language requirements for residence and citizenship (English/Norwegian) |
| Check-in | |
| 19.00 | Dinner |
Day 2: Thursday, April 24
13.45 – 14.15Break15.30 – 16.00Break
| Time | Activity |
|---|---|
| 08.30 – 08.45 | Good morning – Announcements and information. Bankettsalen
Petter Handegard, HK-dir: Erasmus+ og Nordplus Voksen |
| 08.45 – 09.45 | A new learner-centered pedagogy for learners with little or no schooling background. Report on an experiment with portfolio method in Danish Education Programme 1.Susana S. Fernández og Astrid Rasmussen, Aarhus Universitet, Birgitte Ingsø Michelsen og Cecilie Løsecke Olsen, Styrelsen for International Rekruttering og Integration. |
| 09.45 – 10.15 | Break |
| 10.15 – 11.15 | Marit Mathiassen og Kirsti Staveland Sæter, Bømlo vaksenopplæring : Numeracy and experimenting at the workplace and in the classroom (no) |
| 11.15 – 11.30 | Johanna Eriksson, Alfarådet, Stockholm University: LASLLIAM |
| 11.30 – 12.30 | Lunch |
| 12.30 – 13.45 | Workshops/parallel sessions: |
| A – Rotary | Jenny Lindgren, Hällefors Adult Education: Drama and role-play as methods and approaches in Swedish for Immigrants (SFI) on Study Path 1 (Swedish) |
| B – Løvåsen | Sari Svensson, Vantaa: The “Parents involved in school and working life” project (English) |
| C – Odd | Aina Bigestans: Governing documents to guide teaching – not teachers. On discourses and room for action (Swedish) |
| D – Framnæs | Susana S. Fernández & Astrid Rasmussen, Aarhus University: The Minimal Languages approach for intercultural learning – Implications for low proficiency learners (English) |
| E – Bankettsal | Cecilia Hahne, Säffle Learning Center: Oral competence as a path to agency (Swedish) |
| F – Den grønnesal | Tone Brekke Melzer, Elisabeth Bergander, Anne Alexandre Myrer-Adams, How to use AI in training for the benefit of participants and teachers (no) |
| 14.15 – 15.30 | Workshops/parallel sessions |
| A – Rotary | Jenny Lindgren, Hällefors Adult Education: Drama and role-play as methods and approaches in Swedish for Immigrants (SFI) on Study Path 1 (Swedish) |
| B – Løvåsen | Sari Svensson, Vantaa: The “Parents involved in school and working life” project (English) |
| C – Odd | Aina Bigestans: Governing documents to guide teaching – not teachers. On discourses and room for action (Swedish) |
| D – Framnæs | Susana S. Fernández & Astrid Rasmussen, Aarhus University: The Minimal Languages approach for intercultural learning – Implications for low proficiency learners (English) |
| E – Bankettsal | Cecilia Hahne, Säffle Learning Center: Oral competence as a path to agency (Swedish) |
| F – Den grønnesal | Tone Brekke Melzer, Elisabeth Bergander, Anne Alexandre Myrer-Adams, How to use AI in training for the benefit of participants and teachers (no) |
| 16.00 – 17.00 | Open session/Walk&talk. See information at the conference. |
| 19.00 | Dinner |
Day 3: Friday, April 25
| Time | Activity |
|---|---|
| 09.00 – 09.10 | Good morning – Announcements and information |
| 09.10 – 09.30 | News from the Nordic Region by Alfarådet (Swedish/Danish/Norwegian/English) |
| 09.30 – 10.30 | Anna Winlund, University of Gothenburg, & Robert Walldén, Linnaeus University: Professional Swedish for undereducated SFI students – Swedish for Immigrants (Swedish/Swedish)
Download presentaionn – sv (pdf) |
| 10.30 – 11.00 | Break (possibly with checkout) |
| 11.00 – 12.00 | Marianne Eek, Inland Norway University of Applied Sciences: Second language learning in and outside the classroom for adult newcomers, and collaboration between various institutions – Experiences from a research project in two Norwegian municipalities (Norwegian/English) |
| 12.00 – 12.45 | Summary of the entire conference in groups |
| 12.45 – 13.00 | Closing remarks by Alfarådet |
| 13.00 – 14.00 | Lunch |
Marte Monsen
Marte Monsen er professor i Nordisk språkvitenskap ved Universitet i Innlandet. Hun underviser og veileder i språkvitenskapelige og norskdidaktiske emner, blant annet i lærerutdanningen. Forskningsinteressene hennes er spesielt knyttet til sosiolingvistiske perspektiver på flerspråklighet og andrespråkslæring, samt tekstkyndighet (literacy) og kritiske perspektiver på testing og kartlegging av språk. En stor del av forskningen hennes dreier som om forhold rundt voksnes språklæring og hun har en spesiell interesse for å utforske situasjonen til voksne med lite skolebakgrunn.
Edit Bugge
Edit Bugge er professor i norsk ved Høgskulen på Vestlandet. Hun har doktorgrad i nordisk språkvitenskap med ei sosiolingvistisk avhandling om språktradering i familier. Hun underviser i norsk som andrespråk og har blant annet forsket på språkholdninger og sosiale vilkår for språkbruk og språktilegnelse. Fra 2021 til 2025 er hun leder for forskningsprosjektet IMPECT, som undersøker hvilke konsekvenser språk- og kunnskapskrav for permanent opphold og statsborgerskap har for voksne innvandrere som har lite skolegang fra hjemlandet og begrenset skriftkyndighet.
Les mer om prosjektet IMPECT – Høgskulen på Vestlandet
Cecilie Løsecke Olsen
Cecilie Løsecke Olsen er chefkonsulent i SIRI – Styrelsen for International Rekruttering og Integration. Hun er ansvarlig for de prøver, der afslutter Danskuddannelse 1 og 2 i Danmark, og er desuden projektleder på udviklingen af en ny prøve baseret på portfolio-metode og didaktik på Danskuddannelse 1. Hendes faglige fokus er bl.a. kursister i den grundlæggende litteracitet, kvalitet i danskuddannelsen og sproglæring på virksomheder. Hun har erfaring fra praksis både som lærer i dansk som andetsprog, souschef på et sprogcenter og forfatter af undervisningsmateriale mv.
Birgitte Ingsø Michelsen
Birgitte Ingsø Michelsen er chefkonsulent i SIRI – Styrelsen for International Rekruttering og Integration. Hun er projektleder på indsatsen om kvalitet i danskundervisningen, og arbejder nu med udvikling af undervisning baseret på portfoliometoden på Danskuddannelse 1. Hendes faglige fokus er udvikling af undervisningskvalitet, kompetenceudvikling samt sproglig og faglig opkvalificering af udlændinge med dansk som andetsprog. Hun har erfaring fra praksis bl.a. som underviser og som udviklingschef i Dansk Flygtningehjælps sprogskoler. Hun har desuden arbejdet med pædagogisk udvikling i ungdomsuddannelserne og som forfatter af undervisningsmateriale.
Anna Winlund
Anna Winlund är biträdande universitetslektor i ämnesdidaktik med inriktning mot svenska vid Institutionen för didaktik och pedagogisk profession vid Göteborgs universitet. Hon forskar framför allt om undervisning i svenska som andraspråk och har ett särskilt fokus på nyanlända unga och vuxna elever med kort skolbakgrund.
Robert Walldèn
Robert Walldén är gästprofessor i svenska som andraspråk vid Fakulteten för konst och humaniora, Linnéuniversitetet, samt docent vid Malmö universitet. Hans forskning berör litteracitetsutveckling, textpraktiker och kunskapsbyggande interaktion i andraspråksundervisning. Han har sin lärarbakgrund inom vuxenutbildning med fokus på svenska som andraspråk.
Marianne Eek
Marianne Eek er førsteamanuensis i nordisk språkvitenskap ved Universitetet i Innlandet, og har tidligere jobbet som lærer i grunnskolen og i voksenopplæringen. Forskningsinteressene hennes er fagfeltene andrespråkslæring og flerspråklighet, og hun er særlig opptatt av hva som kan innebære begrensninger og muligheter for andrespråkslæring for voksne nyankomne med liten eller ingen skolebakgrunn. I doktoravhandlingen utforsket hun bruk av flerspråklige assistenter eller språkhjelpere i klasserommet, og i senere forskning har hun vært opptatt av numerasitetsundervisning for voksne nyankomne med begrenset skolegang og andrespråkslæring utenfor klasserommet.
Les boka Andrespråkslæring, språkhjelpere og sosial rettferdighet her
Susana S. Fernàndez
Susana S. Fernández er professor i fremmedsprogspædagogik ved Institut for Kommunikation og Kultur, Aarhus Universitet. Hun er forperson for uddannelsesrådet på Det Teoretiske Pædagogikum for Gymnasielærere. Hendes forskningsområder omfatter spansk lingvistik og fremmedsprogspædagogik, med særligt fokus på pædagogiske anvendelser af Kognitiv Lingvistik i grammatikundervisning og interkulturel kompetence. Hun er koordinator for forskningsenheden i Fremmedsprogstilegnelse og -pædagogik ved Aarhus Universitet. Hun er PI (sammen med Carsten Levisen fra Roskilde Universitet) i et Velux-finansieret projekt ved navn ”Når dansk bliver til. Interkulturel Pragmatik i undervisningen af dansk som andetsprog”.
Astrid Mus Rasmussen
Astrid Mus Rasmussen er ansat som postdoc på Aarhus universitet. Hendes forskning placerer sig inden for det fremmedsprogs- og andetsprogsdidaktiske felt. Desuden har hun praktisk erfaring med undervisning i tysk og dansk. Hun er medlem af projektgruppen ” ”Når dansk bliver til. Interkulturel Pragmatik i undervisningen af dansk som andetsprog”
Marit Mathiassen
Marit Mathiassen er avdelingsleder ved Bømlo vaksenopplæring, og prosjektleder for det IMDi-støtta prosjektet «Rekning og eksperimentering på arbeidsplassen og i klasserommet». Ho er almennlærar med fordjuping i matematikk, språk og religion, og er har skrive master i profesjonsfagleg digital kompetanse (PfDK). Prosjektet ho skal vera med å presentere, handlar om å knyte kompetansemål i matematikk og naturfag til autentiske situasjonar som deltakarane møter i praksis eller jobb. Språk i alle fag har eit stort fokus i prosjektet, og det er i tråd med gjeldande læreplan i Forberedande opplæring for vaksne (FOV). Målgruppa for prosjektet er vaksne innvandrarar med lite eller ingen skulebakgrunn frå heimlandet.
Kristi Staveland Sæter
Kristi Staveland Sæter jobbar på Bømlo vaksenopplæring og er utdanna lektor i samfunnsfag og fleire språkfag, mellom anna norsk som andrespråk. Ho har brei erfaring frå undervisning i vaksenopplæringa og er forfattar av den metodiske veilederen frå det IMDi-støtta prosjektet «Me snakkast i kantina». I dette prosjektet vert kantinedrift brukt som ein arena for å auke munnlege ferdigheiter i norsk, og målgruppa er vaksne innvandrarar med lite eller ingen skulebakgrunn frå heimlandet. I presentasjonen vil ho også fortelje frå eit nytt prosjekt og vise korleis ein på Bømlo vaksenopplæring byggjer kompetanse i matematikk, naturfag og norsk i ein kontinuerleg prosess mellom klasserom og kantine/arbeidsrom.
Marte Monsen
Marte Monsen on Pohjoismaiden kielitieteen professori Innlandetin korkeakoulussa. Hän opettaa ja ohjaa kielitieteellisiä ja norjan opetuksen aiheita, muun muassa opettajankoulutuksessa. Hänen tutkimusintressinsä liittyvät erityisesti sosiolingvistisiin näkökulmiin monikielisyydestä ja toisen kielen oppimisesta sekä tekstitaidosta (literacy) ja kriittisiin näkökulmiin kielen testaamiseen ja arvioimiseen. Suuri osa hänen tutkimuksestaan käsittelee aikuisten kielenoppimiseen liittyviä asioita, ja hänellä on erityinen kiinnostus tutkia tilanteita, joissa aikuisilla on vähäinen koulutustausta.
Edit Bugge
Edit Bugge on norjan kielen professori Länsi-Norjan korkeakoulussa. Hänellä on tohtorintutkinto Pohjoismaiden kielitieteessä, jossa on sosiolingvistinen väitöskirja kielitärkeyksistä perheissä. Hän opettaa norjaa toisena kielenä ja on tutkinut muun muassa kieliasenteita ja sosiaalisia olosuhteita kielenkäytölle ja -oppimiselle. Vuodesta 2021 vuoteen 2025 hän on IMPECT-tutkimusprojektin johtaja, joka tutkii, millaisia seurauksia kieli- ja tietovaatimuksilla pysyvälle oleskelulle ja kansalaisuudelle on aikuisille maahanmuuttajille, joilla on vähän koulutusta kotimaassaan ja rajoitettu tekstitaidot.
Cecilie Løsecke Olsen
Cecilie Løsecke Olsen on vanhempi asiantuntija SIRIssä – Kansainvälisen rekrytoinnin ja integraation virastossa. Hän on vastuussa kokeista, jotka päättävät Tanskan kielikoulutus 1:n ja 2:n Tanskassa, ja hän toimii myös projektipäällikkönä uuden portfolio-menetelmään ja didaktiikkaan perustuvan kokeen kehittämisessä Tanskan kielikoulutus 1:lle. Hänen ammattillinen painopisteensä kattaa muun muassa peruslukutaitoa opiskelevat oppilaat, tanskankielikoulutuksen laadun sekä kielenoppimisen työpaikoilla. Hänellä on käytännön kokemusta tanskan toisena kielenä opettajana, kielikeskuksen apulaisjohtajana ja opetusmateriaalien kirjoittajana.
Birgitte Ingsø Michelsen
Birgitte Ingsø Michelsen on vanhempi asiantuntija SIRIssä – Tanskan kansainvälisen rekrytoinnin ja integraation virastossa. Hän toimii projektipäällikkönä hankkeessa, joka keskittyy tanskankielen opetuksen laatuun, ja työskentelee parhaillaan portfoliomenetelmään perustuvan opetuksen kehittämisen parissa Danskuddannelse 1 -koulutusohjelmassa. Hänen ammatillinen painopisteensä on opetuksen laadun kehittäminen, osaamisen kehittäminen sekä tanskankielen toisena kielenä opiskelevien ulkomaalaisten kielellinen ja ammatillinen osaamisen vahvistaminen. Hänellä on käytännön kokemusta muun muassa opettajana ja kehityspäällikkönä Tanskan pakolaisneuvoston kielikouluissa. Lisäksi hän on työskennellyt pedagogisen kehittämisen parissa toisen asteen koulutuksessa sekä opetusaineistojen kirjoittajana.
Anna Winlund
Anna Winlund on apulaisprofessori aineenopetuksessa, keskittyen ruotsin kieleen Göteborgin yliopiston didaktiikan ja pedagogisen ammatin laitoksella. Hän tutkii erityisesti ruotsin kielen opetusta toisena kielenä ja keskittyy erityisesti uusimuuttajiin nuoriin ja aikuisoppilaisiin, joilla on lyhyt koulutustausta.
Robert Walldèn
Robert Walldén on vieraileva professori ruotsin kielen opetuksessa Linné-yliopiston taide- ja humanististen tieteiden tiedekunnassa sekä dosentti Malmö-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa liittyy lukutaitokehitykseen, tekstikäytänteisiin ja tietopohjaiseen vuorovaikutukseen toisen kielen opetuksessa. Hänellä on opettajatausta aikuisopetuksessa, keskittyen ruotsin kieleen toisena kielenä.
Marianne Eek
Marianne Eek on yliopistonlehtori Pohjoismaiden kielitieteessä Innlandetin korkeakoulussa ja on aiemmin työskennellyt opettajana peruskoulussa ja aikuisopetuksessa. Hänen tutkimusintressinsä käsittävät toisen kielen oppimisen ja monikielisyyden, ja hän on erityisen kiinnostunut siitä, mitkä tekijät voivat rajoittaa ja mahdollistaa toisen kielen oppimista aikuisille, jotka ovat vasta tulleet maahan ja joilla on vähän tai ei lainkaan koulutusta. Väitöskirjassaan hän tutki monikielisten avustajien tai kieliapuopettajien käyttöä luokkahuoneessa, ja myöhemmässä tutkimuksessa hän on keskittynyt numeraalisuuden opetukseen aikuisille, jotka ovat vasta tulleet maahan ja joilla on rajoitettu koulutustausta, sekä toisen kielen oppimiseen luokkahuoneen ulkopuolella.
Susana S. Fernàndez
Susana S. Fernández on kieltenopetuksen professori Aarhusin yliopiston viestintä- ja kulttuurilaitoksessa. Hän on puheenjohtaja teoreettisen pedagogiikan koulutuskeskuksen koulutusta varten lukion opettajille. Hänen tutkimusalueensa kattavat espanjan kielitieteen ja kieltenopetuksen, erityisesti kognitiivisen kielitieteen pedagogiset sovellukset kieliopin opetuksessa ja kulttuurisen kompetenssin alueella. Hän on Aarhusin yliopiston kielten oppimisen ja pedagogiikan tutkimusyksikön koordinaattori. Hän on tutkimusprojektin “Når dansk bliver til. Interkulturel Pragmatik i undervisningen af dansk som andetsprog” päävastuuhenkilö (yhdessä Carsten Levisenin kanssa Roskilden yliopistosta).
Astrid Mus Rasmussen
Astrid Mus Rasmussen työskentelee tohtorikoulutettavana Aarhusin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa sijoittuu kieltenopetuksen ja toisen kielen didaktiikan alalle. Hänellä on myös käytännön kokemusta saksan ja tanskan opetuksesta. Hän on jäsen projektiryhmässä “Når dansk bliver til. Interkulturel Pragmatik i undervisningen af dansk som andetsprog”.
Marit Mathiassen
Marit Mathiassen on Bømlo aikuiskoulutuskeskuksen osastonjohtaja ja IMDi-rahoitteisen “Laskentataito ja kokeilu työpaikalla ja luokkahuoneessa” -projektin projektipäällikkö. Hän on yleisopettaja, joka on erikoistunut matematiikkaan, kieliin ja uskontoon, ja hän on suorittanut maisterintutkinnon ammatillisessa digitaalisessa osaamisessa (PfDK). Projekti, jota hän esittelee, keskittyy matematiikan ja luonnontieteiden osaamistavoitteiden yhdistämiseen autenttisiin tilanteisiin, joita osallistujat kohtaavat käytännössä tai työssä. Kieli kaikissa aineissa on keskeinen painopiste projektissa, ja se on linjassa nykyisen aikuisten valmistavan opetuksen (FOV) opetussuunnitelman kanssa. Projektin kohderyhmänä ovat aikuiset maahanmuuttajat, joilla on vähän tai ei lainkaan koulutustaustaa kotimaastaan.
Kristi Staveland Sæter
Kristi Staveland Sæter työskentelee Bømlo aikuiskoulutuskeskuksessa ja on pätevä lehtori yhteiskuntatieteissä ja useissa kieliaineissa, mukaan lukien norja toisena kielenä. Hänellä on laaja kokemus aikuiskoulutuksesta, ja hän on metodologisen oppaan kirjoittaja IMDi-rahoitteisessa projektissa “Tavataan kahvilassa”. Tässä projektissa kahvilan pitäminen toimii alustana norjan kielen suullisten taitojen parantamiselle, ja kohderyhmänä ovat aikuiset maahanmuuttajat, joilla on vähän tai ei lainkaan koulutustaustaa kotimaastaan. Esityksessään hän kertoo myös uudesta projektista ja näyttää, miten Bømlo aikuiskoulutuskeskus rakentaa matematiikan, luonnontieteiden ja norjan kielen osaamista jatkuvassa prosessissa luokkahuoneen ja kahvilan/työpaikan välillä.
Marte Monsen
Marte Monsen is a professor of Nordic linguistics at Inland Norway University of Applied Sciences. She teaches and supervises in linguistics and Norwegian didactics, including in teacher education programs. Her research interests are particularly focused on sociolinguistic perspectives on multilingualism and second language acquisition, as well as literacy and critical perspectives on language testing and assessment. A significant part of her research revolves around issues related to adult language learning, and she has a special interest in exploring the situation of adults with limited educational backgrounds.
Edit Bugge
Edit Bugge is a professor of Norwegian at the Western Norway University of Applied Sciences. She holds a PhD in Nordic linguistics with a sociolinguistic dissertation on language transmission in families. She teaches Norwegian as a second language and has conducted research on language attitudes and the social conditions for language use and acquisition. From 2021 to 2025, she leads the research project IMPECT, which examines the consequences of language and knowledge requirements for permanent residency and citizenship for adult immigrants with limited schooling from their home countries and restricted literacy skills.
Cecilie Løsecke Olsen
Cecilie Løsecke Olsen is a senior consultant at SIRI – the Danish Agency for International Recruitment and Integration. She is responsible for the exams that conclude Danish Education 1 and 2 in Denmark, and is also the project manager for the development of a new exam based on the portfolio method and didactics for Danish Education 1. Her professional focus includes learners at the foundational literacy level, quality in Danish education, and language learning in workplaces. She has practical experience as a teacher of Danish as a second language, deputy head at a language center, and author of teaching materials, among other things.
Birgitte Ingsø Michelsen
Birgitte Ingsø Michelsen is a chief consultant at SIRI – the Danish Agency for International Recruitment and Integration. She is the project manager for the initiative on quality in Danish language teaching and is currently working on developing teaching based on the portfolio method in Danish Education 1. Her professional focus is on the development of teaching quality, competence development, and linguistic and professional upskilling of foreigners with Danish as a second language. She has practical experience, including as a teacher and as a development manager in the Danish Refugee Council’s language schools. She has also worked with pedagogical development in secondary education and as an author of teaching materials.
Anna Winlund
Anna Winlund is an associate senior lecturer in subject didactics with a focus on Swedish at the Department of Education and Special Education at the University of Gothenburg. Her research primarily centers on teaching Swedish as a second language, with a particular focus on newly arrived young and adult students with limited schooling backgrounds.
Robert Walldèn
Robert Walldén is a visiting professor of Swedish as a second language at the Faculty of Arts and Humanities, Linnaeus University, and an associate professor at Malmö University. His research focuses on literacy development, text practices, and knowledge-building interactions in second language teaching. He has a teaching background in adult education, specializing in Swedish as a second language.
Marianne Eek
Marianne Eek is an associate professor of Nordic linguistics at Inland Norway University of Applied Sciences and has previously worked as a teacher in both primary schools and adult education. Her research interests include second language acquisition and multilingualism, with a particular focus on the limitations and opportunities for second language learning among newly arrived adults with little or no formal education. In her doctoral dissertation, she explored the use of multilingual assistants or language helpers in the classroom. Her later research has focused on numeracy education for newly arrived adults with limited schooling and second language learning outside the classroom.
Susana S. Fernàndez
Susana S. Fernández is a professor of foreign language pedagogy at the Department of Communication and Culture, Aarhus University. She chairs the education council for Theoretical Pedagogy for Upper Secondary School Teachers. Her research areas include Spanish linguistics and foreign language pedagogy, with a particular focus on the pedagogical applications of Cognitive Linguistics in grammar instruction and intercultural competence. She is the coordinator of the Research Unit for Foreign Language Acquisition and Pedagogy at Aarhus University. Together with Carsten Levisen from Roskilde University, she is the principal investigator of a Velux-funded project titled “When Danish Emerges: Intercultural Pragmatics in Teaching Danish as a Second Language.”
Astrid Mus Rasmussen
Astrid Mus Rasmussen is a postdoctoral researcher at Aarhus University. Her research is situated within the field of foreign and second language didactics. In addition, she has practical teaching experience in both German and Danish. She is a member of the project group for the Velux-funded project “When Danish Emerges: Intercultural Pragmatics in Teaching Danish as a Second Language.”
Marit Mathiassen
Marit Mathiassen is the head of department at Bømlo Adult Education Centre and project manager for the IMDi-funded project “Numeracy and Experimentation in the Workplace and Classroom”. She is a general teacher with specialization in mathematics, language, and religion and has completed a master’s degree in Professional Digital Competence (PfDK). The project she will co-present focuses on linking competence goals in mathematics and science to authentic situations that participants encounter in practice or at work. Language across all subjects is a key focus in the project, aligning with the current curriculum for Preparatory Education for Adults (FOV). The target group for the project is adult immigrants with little or no formal schooling from their home country.
Kristi Staveland Sæter
Kristi Staveland Sæter works at Bømlo Adult Education Centre and is a qualified lecturer in social studies and several language subjects, including Norwegian as a second language. She has extensive experience in adult education and is the author of the methodological guide from the IMDi-funded project “We’ll Talk in the Cafeteria”. In this project, running a cafeteria serves as a platform to improve oral Norwegian skills, targeting adult immigrants with little or no formal schooling from their home country. In her presentation, she will also discuss a new project and demonstrate how Bømlo Adult Education Centre builds competence in mathematics, science, and Norwegian through a continuous process between the classroom and the cafeteria/workplace.
Kort presentasjon av innledere til parallell/work shop
Jenny Lindgren
Jenny Lindgren är legitimerad SFI-lärare och verksam vid Vuxenutbildningen i Hällefors kommun i Sverige. Hon har lång erfarenhet av att undervisa vuxna elever med kort eller ingen formell utbildning. Hennes lärmiljö präglas av glädje, kreativitet och att man lär sig tillsammans och med alla sinnen. I klassrummet finns också ett gediget förråd med rekvisita som på olika vis används praktiskt i undervisningen. För Jenny är yrket en förlängning av hennas personlighet där hennas brinnande engagemang för den här elevgruppen genomsyrar allt som görs i klassrummet.
Sari Svensson
Sari Svensson works as a project manager in Parents to school and working life-project in the city of Vantaa. Her experience is in the field of teaching and guidance, from middle school to university teaching planning.
She has master’s degree in art and culture and is a qualified study counselor and professional teacher. She also has professional qualification of a special instructor for children and young people and physical education instructor’s degree.
In the field of integration, she has worked with both young people and adults. In her master’s thesis, she studied integration and the need for cultural activities for asylum seekers who spent their days at home. She also has experience in special youth work, working with families in crisis and work wellbeing projects.
In the current project, she is interested in language teaching methods that differ from official language courses and supporting sustainable integration.
Cecilia Hahne
Cecilia Hahne arbetar som specialpedagogisk resurs inom sfi på Säffle lärcenter, Sverige. Hon har mångårig erfarenhet som lärare i svenska som andraspråk både vad gäller ungdomar och vuxna. Som specialpedagogisk resurs arbetar Cecilia med kartläggning av sfi-elevers litteracitetserfarenheter och med fördjupade pedagogiska kartläggningar av elever som har svårt att nå målen i kurserna. Hon arbetar också med handledning av kollegor samt stöd till elever på grupp- och individnivå. Cecilia har som projektledare för projektet Anpassad samhälls- och yrkesetablering inom sfi (finansierat av Specialpedagogiska skolmyndigheten, SPSM) särskilt intresserat sig för kvinnor med kort eller ingen skolbakgrund och hur man med hjälp av fördjupade kartläggningar och anpassad undervisning kan stärka deras språkliga förmåga.
Aina Bigestans
Aina Bigestans, fil.dr i utbildningsvetenskap, har länge varit medarbetare på Nationellt centrum för svenska som andraspråk på Stockholms universitet. Där har hon särskilt arbetat med vuxenutbildningsområdet. Nu är hon pensionär men fortsätter inom ett projekt för Europeiska Socialfonden (ESF) och följer utbildningsinsatser riktade till personal inom äldreomsorgen. Hennes uppdrag är att följa dem som deltar i kompetensutvecklingen och till projektet och ett deltagarperspektiv på undervisning som kombinerar andraspråksutveckling och yrkeskurser, dels hur anställda utrikesfödda inom äldreomsorgen ser på möjligheter till delaktighet i arbetsplatsens gemenskaper.
Som forskare har hon fokus på andraspråksutveckling för och i arbetslivet. Som didaktiker är hon särskilt intresserad av den skolanknutna litteracitetens betydelse för andraspråksutveckling och yrkesutveckling.
Tone Brekke Melzer
Tone Brekke Melzer er norsklærer ved Voksenopplæringssenteret i Bærum og har et sterkt engasjement for teknologi i undervisningen. Hun er særlig opptatt av hvordan kunstig intelligens (KI) kan brukes både i utarbeiding av undervisningsmateriell og direkte i klasserommet sammen med deltakerne.
Melzer er ansvarlig for Smartnorsk.no, en nettside med KI-drevne språkboter laget spesielt for deltakere ved Voksenopplæringen i Bærum. Hun har også skrevet masteroppgaven “Ordinnlæring med penn eller pad? En ordinnøvingsstudie med og uten digitale verktøy for voksne” (Masteroppgave i norsk som andrespråk, UiO, 2019).
Elisabeth Bergander
Elisabeth Bergander er norsklærer og tidligere IT-prosjektleder ved Voksenopplæringssenteret i Bærum kommune. Hun har omfattende erfaring innen undervisning av voksne, spesielt med fokus på bruk av digitale ressurser i språkopplæring. Bergander har blant annet skrevet om bruk av apper og nettressurser på iPad i undervisningen ved Voksenopplæringen i Sandvika. Hun har også bidratt til utviklingen av Alfagodigital, en ressurs som gir informasjon og ideer om hvordan digitale verktøy kan brukes i opplæringen.
Anna Alexandre Myrer-Adams
Anna Alexandra Myrer-Adams er ansatt ved Voksenopplæringssenteret i Bærum. Der underviser hun i norsk og engelsk i FOV. Hun har flere års erfaring som norsklærer på nettet, i grunnskolen samt i både privat og offentlig voksenopplæring. I tillegg til språkfag er hun spesielt interessert i å undervise elever i grunnleggende digitale ferdigheter.
Jenny Lindgren
Jenny Lindgren on laillistettu SFI-opettaja ja työskentelee Hälleforsin kunnan aikuisopetuksessa Ruotsissa. Hänellä on pitkä kokemus aikuisopetuksesta, erityisesti opiskelijoille, joilla on lyhyt tai ei lainkaan muodollista koulutusta. Hänen oppimisympäristönsä on täynnä iloa, luovuutta ja yhteisopiskelua kaikilla aisteilla. Luokkahuoneessa on myös kattava valikoima rekvisiittaa, jota käytetään käytännöllisesti opetuksessa. Jenny pitää ammattiaan persoonansa jatkeena, ja hänen palava sitoutumisensa tähän opiskelijaryhmään läpäisee kaiken, mitä luokkahuoneessa tehdään.
Sari Svensson
Sari Svensson työskentelee projektipäällikkönä “Vanhemmat kouluun ja työelämään” -projektissa Vantaan kaupungissa. Hänellä on kokemusta opetuksesta ja ohjauksesta yläasteelta yliopistotasolle. Hänellä on maisterin tutkinto taiteessa ja kulttuurissa sekä pätevyys opinto-ohjaajana ja ammatillisena opettajana. Hänellä on myös ammatillinen pätevyys erityisopettajana lapsille ja nuorille sekä liikunnanopettajan tutkinto. Integraatioalalla hän on työskennellyt sekä nuorten että aikuisten parissa. Maisterintutkielmassaan hän tutki integraatiota ja kulttuuritoiminnan tarvetta turvapaikanhakijoille, jotka viettivät päivänsä kotona. Hänellä on myös kokemusta erityisestä nuorisotyöstä, perheiden kriisitilanteista ja työhyvinvointiprojekteista. Nykyisessä projektissa häntä kiinnostavat kieltenopetuksen menetelmät, jotka poikkeavat virallisista kielikursseista, sekä kestävän integraation tukeminen.
Cecilia Hahne
Cecilia Hahne työskentelee erityispedagogisena resurssina SFI:ssa Säfflen oppikeskuksessa Ruotsissa. Hänellä on pitkä kokemus ruotsin kielen opettamisesta sekä nuorille että aikuisille. Erityispedagogisena resurssina Cecilia työskentelee SFI-opiskelijoiden lukutaitokokemusten kartoittamisen parissa sekä syventävien pedagogisten kartoitusten tekemisessä opiskelijoille, joilla on vaikeuksia saavuttaa kurssien tavoitteet. Hän työskentelee myös kollegoidensa ohjaajana sekä tukee opiskelijoita ryhmä- ja yksilötasolla. Projektipäällikkönä “Mukautettu yhteiskunta- ja ammattiluokkien perustaminen” -projektissa (jota rahoittaa Erityispedagoginen kouluhallitus, SPSM) hän on erityisesti kiinnostunut naisista, joilla on lyhyt tai ei lainkaan koulutusta, ja siitä, miten syventävät kartoitukset ja mukautettu opetus voivat vahvistaa heidän kielellistä kykyään.
Aina Bigestans
Aina Bigestans on pitkään työskennellyt Ruotsin toisena kielenä kansallisessa keskuksessa Tukholman yliopistossa. Hän on erityisesti työskennellyt aikuisopetuksen alueella. Nyt hän on eläköitynyt, mutta jatkaa Euroopan sosiaalirahaston (ESF) projektissa ja seuraa koulutustoimia, jotka on suunnattu vanhustenhoidon henkilöstölle. Hänen tehtävänään on seurata niitä, jotka osallistuvat osaamisen kehittämiseen, ja projektissa on osallistujan näkökulma opetukseen, joka yhdistää toisen kielen kehittämisen ja ammatilliset kurssit, sekä sen, miten ulkomaalaiset työntekijät vanhustenhoidossa näkevät mahdollisuutensa osallistua työpaikan yhteisöihin. Tutkijana hän keskittyy toisen kielen kehittämiseen työelämässä. Didaktikkona hän on erityisen kiinnostunut koulukontekstiin liittyvän lukutaidon merkityksestä toisen kielen kehittämiselle ja ammatilliselle kehittymiselle.
Tone Brekke Melzer
Tone Brekke Melzer on norja toisena kielenä -opettaja aikuiskoulutuskeskuksessa Bærumissa. Hän on syvällisesti perehtynyt teknologian käyttöön opetuksessa. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat tekoälyn käyttäminen sekä oppimateriaalien valmistelussa että opiskelijoiden kanssa luokkahuoneessa.
Melzer on vastuussa oppimisalustasta Smartnorsk.no, jonka tekoälyavusteiset kielibotit on kehitetty erityisesti Bærumin aikuiskoulutuskeskuksen osallistujia varten. Tone on myös kirjoittanut maisterintutkielman otsikolla “Word learning with pen or pad? A word practice study with and without digital tools for adults” (Norja toisena kielenä -maisterintutkielma, UiO, 2019).
Elisabeth Bergander
Elisabeth Bergander on norja toisena kielenä -opettaja ja aiempi IT-projektipäällikkö Bærumin kunnan aikuiskoulutuskeskuksessa. Hänellä on laaja kokemus aikuisten opettamisesta, erityisesti digitaalisten työkalujen käyttämisestä kielikoulutuksessa. Bergander on kirjoittanut sovellusten käytöstä ja verkossa olevista iPad-opetussovelluksista Bærumin aikuiskoulutuskeskuksessa. Hän on myös osallistunut Alfagodigitalin kehittämiseen: tämä resurssi tarjoaa tieto ja ideoita siitä, miten digitaalisia työkaluja voidaan käyttää opetuksessa.
Anna Alexandre Myrer-Adams
Anna Alexandra Myrer-Adams on töissä Bærumin aikuiskoulutuskeskuksessa. Hän opettaa norjaa ja englantia aikuisten perusopetuksessa (FOV). Hänellä on useiden vuosien kokemus norjan kielen opettamisesta verkossa, perusopetuksessa sekä yksityisessä ja julkisessa aikuiskoulutuksessa. Kieliaineiden lisäksi hän on erityisen kiinnostunut opettamaan digitaalisia perustaitoja opiskelijoille.
Jenny Lindgren
Jenny Lindgren is a certified SFI (Swedish for Immigrants) teacher at the Adult Education Center in Hällefors Municipality, Sweden. She has extensive experience teaching adult learners with little or no formal education. Her teaching environment is characterized by joy, creativity, and collaborative learning using all the senses. Her classroom also includes a well-stocked supply of props, which are practically incorporated into the lessons. For Jenny, teaching is an extension of her personality, and her passionate dedication to this group of learners shines through in everything she does in the classroom.
Sari Svensson
Sari Svensson works as a project manager in the “Parents to School and Working Life” project in the city of Vantaa. She has experience in teaching and guidance across educational levels, from middle school to university teaching and planning. With a master’s degree in art and culture, she is a qualified study counselor, professional teacher, and holds additional qualifications as a special instructor for children and young people and as a physical education instructor. In integration, she has worked with both youth and adults. Her master’s thesis focused on the integration needs of asylum seekers, particularly the role of cultural activities for those who spent their days at home. She also has experience in youth work, family crisis support, and well-being projects. In her current role, she explores non-traditional language teaching methods and ways to support sustainable integration.
Cecilia Hahne
Cecilia Hahne works as a special education resource at Säffle Learning Center, Sweden, within the SFI program. She has many years of experience teaching Swedish as a second language to both youth and adults. As a special education resource, she conducts literacy assessments for SFI students and in-depth pedagogical evaluations for those struggling to meet course goals. She also provides guidance to colleagues and supports students at both group and individual levels. As the project leader of the “Adapted Social and Vocational Integration in SFI” project (funded by the Swedish National Agency for Special Needs Education and Schools), she has focused particularly on women with little or no schooling background. Her work emphasizes using detailed assessments and adapted teaching methods to strengthen their language skills.
Aina Bigestans
Aina Bigestans has been a longtime collaborator at the National Center for Swedish as a Second Language at Stockholm University, focusing particularly on adult education. Although now retired, she continues to work on a European Social Fund (ESF) project that tracks training initiatives aimed at personnel in elderly care. Her task is to follow participants engaged in professional development and provide insights into teaching that combines second-language development with vocational courses. The project also looks at how foreign-born employees in elderly care perceive opportunities for participation in workplace communities. As a researcher, Aina focuses on second language development in work environments, and as a didactic expert, she is particularly interested in the role of school-related literacy for second language and professional development.
Tone Brekke Melzer
Tone Brekke Melzer is a teacher in Norwegian as a second language at the Adult Education Centre in Bærum and has a strong commitment to technology in teaching. She is particularly interested in how artificial intelligence (AI) can be used both in the preparation of teaching materials and directly in the classroom with the participants.
Melzer is responsible for Smartnorsk.no, a website with AI-powered language bots created specifically for participants at Adult Education in Bærum. She has also written the master’s thesis “Word learning with pen or pad? A word practice study with and without digital tools for adults” (Master’s thesis in Norwegian as a second language, UiO, 2019).
Elisabeth Bergander
Elisabeth Bergander is a teacher in Norwegian as a second language and former IT project manager at the Adult Education Centre in Bærum municipality. She has extensive experience in teaching adults, especially with a focus on the use of digital resources in language education. Bergander has written about the use of apps and online resources on iPad in teaching at Adult Education center in Bærum. She has also contributed to the development of Alfagodigital, a resource that provides information and ideas on how digital tools can be used in education.
Anna Alexandre Myrer-Adams
Anna Alexandra Myrer-Adams is employed at the Adult Education Centre in Bærum. There she teaches Norwegian and English in basic adult education (FOV). She has several years of experience as a Norwegian teacher online, in primary school and in both private and public adult education. In addition to language subjects, she is particularly interested in teaching basic digital skills to students.
Kort presentasjon av innhold i plenum
Marte Monsen: Myndiggjøring og aktørskap i grunnopplæring i lesing og skriving: Sarahs og Noras historier
I dette foredraget utforsker Monsen begrepene myndiggjøring og aktørskap i sammenheng med grunnopplæring i lesing og skriving for voksne innvandrere. Hun presenterer empiri fra forskningsprosjektet KongNor, et etnografisk prosjekt som følger 14 flyktninger fra Den demokratiske republikken Kongo gjennom det norske introduksjonsprogrammet og ut i det norske samfunnet. Gjennom å utforske historiene til de to flyktningene Sarah og Nora, trekker Monsen opp flere diskusjoner omkring hvilke faktorer som påvirker Sarahs og Noras muligheter for deltakelse i det norske samfunnet.
Edit Bugge: LESLLA-innlærere og språkkrav for opphold og statsborgerskap
I 2017 ble det i Norge innført krav om bestått prøve i samfunnskunnskap og muntlige språkferdigheter for innvandrere som søker om permanent opphold og statsborgerskap i Norge. Krava, og den seinere innskjerpinga av dem, reflekterer en europeisk trend med gradvis innføring og innskjerping av språkkrav i Europa (Rocca et al, 2020). Regjeringas begrunnelse for å skjerpe kravet var å motivere innvandrere til å lære språket og å fremme integrering. Ei bekymring knytta til denne kravpolitikken har imidlertid vært at den vil fungere ekskluderende for noen innvandrergrupper.
Dette foredraget er forankra i forskningsprosjektet IMPECT (HVL, 2021-2025), og presenterer funn fra intervju med innvandrere som har lite skolegang fra hjemlandet. Hvordan opplever disse deltakerne krava og konsekvensene av dem? Hvordan beskriver de prøvesituasjonen og forberedelsene til prøvene? Hvordan beskriver deltakerne at krava påvirker vilkår for språklæring og integrering?
Anna Winlund og Robert Walldèn: Yrkessvenska för kortutbildade elever på SFI – Svenska för Invandrare
Presentationen rapporterar resultat från följeforskning i en orienteringskurs i yrkessvenska för elever på studieväg 1, vilket innebär elever som saknar eller har mycket kort skolbakgrund. Kursen utgick från studiebesök och arbetsrelaterade teman, såsom bageriverksamhet. Syftet med undersökningen är att undersöka vilka förutsättningar undervisning i yrkessvenska för elever med mycket kort skolbakgrund skapar för olika dimensioner av flerspråkig litteracitetsutveckling. Studien bidrar till fältet genom att belysa förutsättningarna som skapas för en elevgrupp som ofta har förbisetts i andraspråksforskning och svarar också mot behovet av att belysa aktuella satsningar för att knyta sfi-utbildningen närmare till arbetslivet.
Marianne Eek: Andrespråkslæring i klasserommet og utenfor klasserommet for voksne nyankomne, og samarbeid mellom ulike instanser – erfaringer fra et forskningsprosjekt i to norske kommuner
De nordiske landene har alle introduksjonsprogram for nyankomne som inkluderer arbeidsrelaterte aktiviteter i tillegg til et språkkurs og et kurs i samfunnskunnskap. Det vil si at språklæringen skal foregå på både formelle og uformelle læringsarenaer, og med et mål om å forberede deltakerne på yrkes- og samfunnsliv. I denne forelesningen presenterer Eek resultater fra et forskningsprosjekt om språklæringstilbud i utenfor klasserommet i to norske kommuner, i den ene kommunen i regi av en kafé og landhandel og i den andre kommunen i regi av frivillige organisasjoner. Begge kontekstene involverer samarbeid med voksenopplæringssentrene og andre aktører i kommunene. Hvilke utfordringer og suksessfaktorer kan identifiseres i de to sammenhengene?
Birgitte Ingsø Michelsen, Cecilie Løsecke Olsen, Susana S. Fernàndez og Astrid Rasmussen: A new pedagogy for LESSLA-learners (learners with little or no schooling background) – report on an experiment with portfolio methods in Danish language education 1
I denne præsentation fokuserer vi på et udviklingsarbejde igangsat af Styrelsen for International Rekruttering og Integration (SIRI), hvor tre danske sprogskoler har udviklet og afprøvet forskellige portfoliobaserede undervisningsforløb på Danskuddannelse 1 (DU1), dvs. uddannelsen målrettet voksne udlændinge med ingen eller meget begrænset skoling.
Udviklingsarbejdet er igangsat som led i en kommende omlægning af Danskuddannelse 1, og målet er at understøtte kvaliteten i undervisningen og medvirke til at skabe en god sammenhæng mellem undervisningen og prøveformen ved en kommende ny prøve. Der er fokus på en kursist-centreret og kommunikativ undervisning og det undersøges blant annet, hvordan oplæringen kan bygge på kursisternes egne læringsbehov, inddragelse af autentisk og erfaringsbaseret materiale i undervisningen og brug af selvevaluering.
Vi præsenterer resultaterne af den følgeforskningen, som er foregået på de tre sprogcentre sammen med udviklingsprojektet. I følgeforskningen sætter vi fokus på de udfordringer og overraskelser, der viser sig undervejs i projektet og undersøger, hvordan den tilpassede portfoliometode fungerer for de involverede parter, og hvordan deres erfaringer kan informere det videre arbejde med udvikling af undervisningen på DU1. Vi inddrager perspektiver fra kursistene, lærerne og skoleledelsen.
Marit Mathiassen og Kirsti Staveland Sæter: Rekning og eksperimentering på arbeidsplassen og i klasserommet i førebuande opplæring for vaksne
I dette foredraget presenterer me kantine/arbeidsplass og klasserom som felles læringsarena gjennom det IMDi-støtta prosjektet «Rekning og eksperimentering på arbeidsplassen og i klasserommet». Denne presentasjonen er eit bidrag frå praksisfeltet som gir døme på korleis ein kan skape tydeleg samanheng mellom undervising og autentiske situasjonar frå arbeidslivet. Foredraget synleggjer korleis bygging av kompetanse i matematikk, naturfag og norsk skjer i ein vekselverknad mellom klasserom og kantine/arbeidsrom. Rekning og eksperimentering inviterer til aktivitet og deltaking i læringsrommet. Eit viktig prinsipp i vaksenpedagogikken er at deltakaren må oppleve ein tydeleg nytteverdi i læringsprosessen, og at opplæringa byggjer på medbrakt kompetanse. Å knyte matematikk og naturfag til ein praktisk samanheng vil skape relevans og motivasjon. Motivasjon og meistring er viktige moment i læringsprosessen, og me erfarer at dette aukar aktivitet og deltaking. Dette prosjektet er i tråd med gjeldande læreplan i Førebuande opplæring for vaksne (FOV).
Marte Monsen: Voimaantuminen ja toimijuus peruskoulutuksessa lukemisessa ja kirjoittamisessa: Sarahin ja Noran tarinat
Tässä esityksessä Monsen tutkii voimaantumisen ja toimijuuden käsitteitä aikuisille maahanmuuttajille suunnatussa lukemisen ja kirjoittamisen peruskoulutuksessa. Hän esittelee tutkimushanke KongNorista saatuja empiirisiä tietoja, joka on etnografinen hanke, joka seuraa 14 pakolaista Kongon demokraattisesta tasavallasta Norjan vastaanotto-ohjelman läpi norjalaiseen yhteiskuntaan. Tutkiessaan kahden pakolaisen, Sarahin ja Noran, tarinoita, Monsen nostaa esiin useita keskusteluja tekijöistä, jotka vaikuttavat Sarahin ja Noran osallistumismahdollisuuksiin norjalaisessa yhteiskunnassa.
Edit Bugge: LESLLA-opettajat ja kielivaatimukset oleskeluluvan ja kansalaisuuden saamiseksi
Vuonna 2017 Norjassa otettiin käyttöön vaatimus hyväksytystä kokeesta yhteiskuntaopin ja suullisten kielitaitojen osalta maahanmuuttajille, jotka hakevat pysyvää oleskelulupaa ja kansalaisuutta. Vaateet ja niiden myöhempi tiukentaminen heijastavat eurooppalaista trendiä, jossa kielivaatimuksia otetaan asteittain käyttöön ja tiukennetaan Euroopassa (Rocca et al., 2020). Hallituksen perustelu tiukentamiselle oli motivoida maahanmuuttajia oppimaan kieltä ja edistää integraatiota. Tämä vaatimuspoliittinen huoli on kuitenkin ollut se, että se voi toimia eksklusiivisesti joidenkin maahanmuuttajaryhmien osalta.
Tämä esitys on juurtunut IMPECT-tutkimushankkeeseen (HVL, 2021-2025) ja esittelee havaintoja haastatteluista maahanmuuttajien kanssa, joilla on vähän koulutusta kotimaastaan. Miten osallistujat kokevat vaatimukset ja niiden seuraukset? Miten he kuvaavat kokeetilannetta ja valmistautumista kokeisiin? Miten osallistujat kuvaavat, miten vaatimukset vaikuttavat kieltenoppimisen ja integraation olosuhteisiin?
Anna Winlund ja Robert Walldén: Ammattiruotsi lyhytkoulutetuille opiskelijoille SFI:ssä – Ruotsia maahanmuuttajille
Esitys raportoi tuloksia seurantatutkimuksesta ammatillisen ruotsin kielen kurssilla opiskelijoille, joilla on erittäin lyhyt koulutustausta. Kurssi perustui opiskeluvierailuihin ja työelämään liittyviin teemoihin, kuten leipomotoimintaan. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, millaisia edellytyksiä ammatillisen ruotsin kielen opetus lyhytkoulutetuille opiskelijoille luo monikielisen lukutaitokehityksen eri ulottuvuuksille. Tutkimus rikastuttaa kenttää tuomalla esiin edellytyksiä, jotka luodaan opiskelijaryhmälle, joka on usein jäänyt huomiotta toisen kielen tutkimuksessa, ja se vastaa myös tarpeeseen tuoda esiin ajankohtaisia aloitteita, jotka yhdistävät SFI-koulutuksen tiiviimmin työelämään.
Marianne Eek: Toisen kielen oppiminen luokkahuoneessa ja luokkahuoneen ulkopuolella aikuisille vastavalmistuneille, ja yhteistyö eri tahojen välillä – kokemuksia tutkimushankkeesta kahdessa norjalaisessa kunnassa
Pohjoismaissa on kaikissa vastaanotto-ohjelmia vastavalmistuneille, jotka sisältävät työelämään liittyviä aktiviteetteja kielikurssin ja yhteiskuntaopintojen lisäksi. Tämä tarkoittaa, että kieltenoppimisen tulee tapahtua sekä virallisilla että epävirallisilla oppimisareenoilla, tavoitteena valmistaa osallistujia työ- ja yhteiskuntatodellisuuteen. Tässä luennossa Eek esittelee tuloksia tutkimushankkeesta, joka käsittelee luokkahuoneen ulkopuolisia kieltenoppimisratkaisuja kahdessa norjalaisessa kunnassa, joista toisessa on mukana kahvila ja maatalouskauppa, ja toisessa vapaaehtoiset organisaatiot. Molemmat kontekstit sisältävät yhteistyötä aikuiskoulutuskeskusten ja muiden toimijoiden kanssa kunnassa. Mitkä haasteet ja onnistumistekijät voidaan tunnistaa näissä kahdessa kontekstissa?
Birgitte Ingsø Michelsen, Cecilie Løsecke Olsen, Susana S. Fernández ja Astrid Rasmussen: Uusi lähestymistapa DU1-didaktiikkaan – kertomus kokeilusta portfolio-menetelmien käytöstä Danskuddannelse 1:ssä
Tässä esityksessä keskitymme kehittämistyöhön, jonka on käynnistänyt Tanskan kansainvälisen rekrytoinnin ja integraation virasto (SIRI), jossa kolme tanskalaisen kielikoulun on kehittänyt ja kokeillut erilaisia portfolio-pohjaisia opetusprosesseja Danskuddannelse 1:ssä (DU1), eli koulutuksessa, joka on suunnattu aikuisille ulkomaalaisille, joilla ei ole lainkaan tai vain hyvin rajallista koulutusta.
Kehittämistyö on käynnistetty osana tulevaa Danskuddannelse 1:n uudistusta, ja sen tavoitteena on tukea opetuksen laatua ja luoda hyviä yhteyksiä opetuksen ja tulevan uuden kokeen välillä.
Painopiste on opiskelijakeskeisessä ja kommunikatiivisessa opetuksessa, ja tutkitaan muun muassa, kuinka koulutus voi perustua opiskelijoiden omiin oppimis tarpeisiin, autenttisen ja kokemuksellisen materiaalin integroimiseen opetuksessa sekä itsearvioinnin käyttöön.
Esittelemme tutkimuksen tulokset, joka on tapahtunut kolmella kielikeskuksessa kehittämishankkeen rinnalla. Seurantatutkimuksessa keskitymme projektin aikana esiin tulleisiin haasteisiin ja yllätyksiin ja tutkimme, miten mukautettu portfolio-menetelmä toimii mukana oleville osapuolille ja kuinka heidän kokemuksensa voivat vaikuttaa jatkokehitystyöhön DU1:n opetuksen kehittämisessä. Olemme mukana näkökulmista opiskelijoiden, opettajien ja koulun johdon.
Marit Mathiassen ja Kirsti Staveland Sæter: Laskentataito ja kokeilu työpaikalla ja luokkahuoneessa aikuisten valmistavassa opetuksessa
Tässä esityksessä esittelemme kahvilan/työpaikan ja luokkahuoneen yhteisinä oppimisympäristöinä IMDi-rahoitteisen projektin “Laskentataito ja kokeilu työpaikalla ja luokkahuoneessa” kautta. Esitys tarjoaa käytännön esimerkkejä siitä, miten luoda selkeitä yhteyksiä opetuksen ja autenttisten työelämän tilanteiden välille. Se korostaa, miten matematiikan, luonnontieteiden ja norjan kielen osaamisen rakentaminen tapahtuu vuorovaikutuksessa luokkahuoneen ja kahvilan/työpaikan välillä. Laskentataito ja kokeilu -lähestymistapa kutsuu aktiivisuuteen ja osallistumiseen oppimisympäristössä. Aikuiskoulutuksen tärkeä periaate on, että osallistujat kokevat oppimisprosessin selkeän käytännön hyödyn ja että opetus rakentuu heidän mukanaan tuomaansa osaamiseen. Matematiikan ja luonnontieteiden yhdistäminen käytännön yhteyksiin lisää merkityksellisyyttä ja motivaatiota. Motivaatio ja onnistuminen ovat oppimisprosessin tärkeitä tekijöitä, ja kokemuksemme mukaan ne lisäävät aktiivisuutta ja osallistumista. Tämä projekti on linjassa nykyisen aikuisten valmistavan opetuksen (FOV) opetussuunnitelman kanssa.
Marte Monsen: Empowerment and Agency in Basic Literacy Education: Sarah’s and Nora’s Stories
In this talk, Monsen explores the concepts of empowerment and agency in connection with basic literacy education for adult immigrants. Drawing on data from the “KongNor” research project, an ethnographic study that follows 14 refugees from the Democratic Republic of Congo through the Norwegian introduction program, Monsen examines the stories of two refugees, Sarah and Nora, to highlight factors that influence their opportunities for participation in Norwegian society.
Edit Bugge: LESLLA Learners and Language Requirements for Residency and Citizenship
In 2017, Norway introduced requirements for passing tests in social studies and oral language skills for immigrants seeking permanent residency and citizenship. This presentation, based on findings from the IMPECT research project (HVL, 2021-2025), looks at how immigrants with little formal schooling from their home countries experience these requirements and how they perceive the impact on their language learning and integration.
Anna Winlund and Robert Walldén: Vocational Swedish for Short-Educated SFI Students
This presentation reports on a follow-up study of an orientation course in vocational Swedish for students on Study Path 1, who have little or no formal schooling background. The course was based on field visits and work-related themes, such as bakery work. The study highlights the conditions created for different dimensions of multilingual literacy development and addresses the often-overlooked needs of this student group.
Marianne Eek: Second Language Learning Inside and Outside the Classroom for Newly Arrived Adults
Eek presents findings from a research project on language learning opportunities outside the classroom in two Norwegian municipalities. In one municipality, language learning was connected to a café and general store, while in the other, it involved volunteer organizations. Both contexts included collaboration with adult education centers. The lecture identifies challenges and success factors in these learning environments.
Susana S. Fernández, Cecilie Løsecke Olsen, Susana Silvia Fernandez, and Astrid Rasmussen: A New Approach to DU1 Didactics – A Trial with Portfolio Methods in Danish Education 1
In this presentation, we focus on a development project initiated by the Danish Agency for International Recruitment and Integration (SIRI), in which three Danish language schools have designed and tested portfolio-based teaching in Danish Education Programme 1 (DU1). This programme is specifically tailored for adult migrants with little to no prior formal education.
The development project is part of an upcoming adjustment of Danish Education Programme 1, aiming to enhance teaching quality and ensure better alignment between teaching practices and the new portfolio exam being introduced. The initiative emphasizes communicative teaching, exploring ways to base instruction on learners’ individual needs (learner-centered approach), incorporating authentic and experiential materials into teaching, and using self-assessment tools.
We present the project and findings from the accompanying research conducted alongside the development project at the three language centers. This research highlights the challenges and unexpected outcomes encountered throughout the project and examines how the portfolio method works for the involved stakeholders. Furthermore, it explores how their experiences can inform future developments in DU1 teaching. Perspectives from learners, teachers, and school administrators are integrated into the analysis.
Marit Mathiassen and Kirsti Staveland Sæter: Numeracy and Experimentation in the Workplace and Classroom in Preparatory Education for Adults
In this presentation, we introduce the cafeteria/workplace and classroom as joint learning arenas through the IMDi-funded project “Numeracy and Experimentation in the Workplace and Classroom”. This presentation provides practical examples of how to establish clear connections between teaching and authentic workplace situations. It highlights how competence building in mathematics, science, and Norwegian occurs through an interplay between the classroom and the cafeteria/workplace. The Numeracy and Experimentation approach invites activity and participation in the learning environment. A key principle in adult education is that participants must perceive a clear practical benefit from the learning process and that the teaching builds on their prior knowledge. Linking mathematics and science to practical contexts creates relevance and motivation. Motivation and mastery are critical factors in the learning process, and we have found that this increases activity and participation. This project aligns with the current curriculum for Preparatory Education for Adults (FOV).
Kort presentasjon av innhold parallell/workshop
Jenny Lindgren: Drama och rollspel som metod och förhållningssätt på SFI Studieväg 1
Mitt bidrag handlar om hur jag använder drama och rollspel som pedagogiskt verktyg inom den grundläggande litteracitetsutbildningen för vuxna elever. Med hjälp av drama och rollspel levandegörs och konkretiseras lektionsinnehållet. Innehållet görs också mer lättillgängligt för elever med kort eller ingen tidigare formell utbildning. Rätt använt är drama och rollspel både gruppstärkande, identitet- och språkutvecklande.
I min presentation kommer jag att berätta om hur jag arbetar med drama och rollspel i klassrummet. Jag kommer att ta upp vilka metoder och övningar man kan använda, hur man kan koppla dramaövningar till vanliga teman och vad man behöver tänka på. Jag kommer också att, genom formen av en aktiv workshop, konkret visa exempel på övningar som lärare kan använda i sina egna lärmiljöer. Exemplen innehåller både övningar där läraren går i roll, men också exempel där eleverna själva tar olika roller. Jag ger förslag på hur man kan bygga upp ett pass från början till slut och hur man kan koppla drama- och rollspelsövningar till mer teoretisk undervisning med läs- och skrivuppgifter före och efter ett dramainslag
Cecilia Hahne: Muntlig kompetens som väg till agens
När personalen inom sfi började fundera över varför många kortutbildade utrikesfödda kvinnor, som vistats länge i Sverige, inte haft någon tydlig språklig progression, föddes idén till projektet Anpassad samhälls- och yrkesetablering inom sfi. Projektet har finansierats av Specialpedagogiska skolmyndigheten, SPSM.
Inom projektet har man arbetat med fördjupade kartläggningar och anpassad undervisning, som tagit sin utgångspunkt i vardagsnära situationer som kvinnorna varit motiverade att lära sig hantera. Fokus har legat på att utveckla den muntliga kompetensen hos deltagarna. De positiva effekterna innebar dock inte enbart att den språkliga förmågan förbättrades, utan även att kvinnornas agens och handlingsutrymme ökade.
Susana Silvia Fernandez og Astrid Rasmussen: Minimalsprogstilgangen i andetsprogsundervisning – Implikationer for kursister med lav eller ingen litteracitet
Denne præsentation vil give et overblik over og en introduktion til forskningsprojektet “Når dansk bliver til” (på engelsk “Danish in the Making”, https://cc.au.dk/danish-in-the-making), som har til formål at fremme integrationen af interkulturel kommunikativ kompetence (ICC) (Byram 1997) i undervisningen af dansk som andetsprog (L2). Dette projekt udvikler og undersøger anvendelsen af en ‘minimalsprogstilgang’ (Goddard 2018) til at beskrive kommunikativ kultur i enkle vendinger, som kan forstås af L2-brugere uden tab af betydning – selv af talere, der endnu ikke har tilegnet sig et stort ordforråd på målsproget. Denne tilgang er for nylig opstået fra forskning i Natural Semantic Metalanguage (NSM) (f.eks. Goddard & Wierzbicka 2004).
Fernandez og Rasmussen vil præsentere arbejdet for at beskrive dansk kommunikativ kultur, og vil diskutere implikationer for kursister med meget kort eller ingen skolebaggrund, samt mulige anvendelser i andre nordiske kontekster.
Aina Bigestans: Styrdokument för att styra undervisningen – inte lärarna. Om diskurser och handlingsutrymme
Kursplaner (laereplaner) är ett nödvändigt verktyg för att bevara likvärdigheten i skolsystemet och för att stötta utbildningsanordnare och lärare att skapa utbildningar som möjliggör en ändamålsenlig kunskapsutveckling för de studerande.
Lyckligtvis är kursplanerna i Norden inte så detaljerade att de berövar lärarna all handlingsfrihet. Samtidigt bör lärare oftare ställa sig frågan om de är helt överens med allt som står skrivet i kursplanerna. Vem är det egentligen som bestämmer uttolkningen av det som är skrivet och vilken syn på deltagare, språkinlärning och lärande vill man som lärare själv omfatta och förverkliga?
I en inledande presentation kommer att jag bland annat att behandla begreppet ’diskurs’ som uttryck för sätt att tala om och tänka kring fenomen. Här vill jag lyfta några exempel från bland annat svenska och norska kursplaner gällande alfabetiseringsområdet. Med detta som utgångspunkt ska vi sedan i tvärnordiska grupper diskutera textutsnitt från styrdokument från olika nordiska länder gällande alfabetisering och dess målgrupp. Syftet med detta pass är att synliggöra vikten av att lärare målmedvetet analyserar diskurser som formar förutsättningarna för undervisningen – och visa på hur lärare, genom att ta makten över uttolkningar av styrdokument av olika slag, kan påverka sitt handlingsutrymme.
Sari Svensson: The “Parents involved in school and working life” – project
The “Parents involved in school and working life” -project is for immigrant parents who are not in working life. They study Finnish under the guidance of a coach and part of the week in elementary school classes or early childhood education groups.
One focus is learning the vocabulary of working life, and the other focus is getting into working life. At the same time, the cooperation between early childhood education/school and home is strengthened.
We share our experiences of how the project promotes language learning and sustainable integration, as well as our experiences of using artificial intelligence to help determine language skills.
Tone Brekke Melzer, Elisabeth Bergander, Anne Alexandre Myrer-Adams: Hvordan bruke kunstig intelligens i opplæringen til beste for deltakere og for lærere
Kunstig intelligens (KI) blir stadig mer brukt som et verktøy for språklæring, både av enkeltpersoner på fritiden og i organisert undervisning. Dette kan være til stor hjelp, men det reiser også mange nye spørsmål for både lærere og deltakere. Kan KI gjøre deltakerne mer selvstendige i sin læringsprosess? Kan KI bidra til at deltakerne raskere kan bruke det nye språket sitt til å mestre hverdagen?
I denne workshoppen vil vi utforske hvordan deltakere på norskkurs og på FOV med kort eller ingen formell utdanning kan bruke KI i arbeidet med å lære norsk. Vi vil også vise hvordan lærere kan bruke kunstig intelligens for å lage oppgaver og tekster som er direkte tilpasset deltakerne og for å differensiere undervisningen. Vi vil også gi en kort demonstrasjon av Smartnorsk.no, en chatbotside laget for deltakere i voksenopplæringen i Bærum.
Jenny Lindgren: Teatteri ja roolipeli menetelmänä ja lähestymistapana SFI:n opiskelijaryhmässä 1
Esitykseni käsittelee sitä, kuinka käytän teatteria ja roolipeliä pedagogisena työkaluna aikuisopiskelijoiden peruskirjaimellisuuden koulutuksessa. Teatterin ja roolipelin avulla opetuksen sisältö konkretisoituu ja elävöityy. Sisältö myös helpottuu opiskelijoille, joilla on lyhyt tai ei lainkaan aikaisempaa muodollista koulutusta. Oikein käytettynä teatteri ja roolipeli tukevat sekä ryhmähenkeä että identiteetti- ja kielikehitystä.
Esityksessäni kerron, miten työskentelen teatterin ja roolipelin parissa luokkahuoneessa. Tuon esiin, mitä menetelmiä ja harjoituksia voidaan käyttää, miten rooliharjoituksia voidaan yhdistää tavallisiin teemoihin sekä mitä asioita on syytä ottaa huomioon. Esittelen myös käytännön työpajan muodossa esimerkkejä harjoituksista, joita opettajat voivat käyttää omassa oppimisympäristössään. Esimerkit sisältävät sekä harjoituksia, joissa opettaja ottaa roolin, että esimerkkejä, joissa opiskelijat itse ottavat erilaisia rooleja. Annoin ehdotuksia siitä, miten voidaan rakentaa oppitunti alusta loppuun ja miten rooli- ja teatteriharjoituksia voidaan liittää teoriapohjaiseen opetukseen lukemis- ja kirjoitustehtävien kanssa ennen ja jälkeen teatteriesityksen.
Cecilia Hahne: Suullinen taito toimintakyvyn lisääjänä
Kun SFI:n henkilökunta alkoi pohtia, miksi monet lyhytkoulutetut ulkomaalaiset naiset, jotka ovat olleet pitkään Ruotsissa, eivät ole saavuttaneet selvää kielellistä kehitystä, syntyi ajatus projektille “Mukautettu yhteiskunta- ja ammattikoulutus SFI:ssä”. Projekti on saanut rahoitusta erityisopetushallinnolta (SPSM).
Projektissa on työskennelty syvällisempien kartoitusten ja mukautetun opetuksen parissa, jotka perustuvat arjessa läsnä oleviin tilanteisiin, joita naiset ovat olleet motivoituneita oppimaan hallitsemaan. Painopisteenä on ollut osallistujien suullisen kompetenssin kehittäminen. Positiiviset vaikutukset eivät kuitenkaan tarkoittaneet vain kielellisen kyvykkyyden parantumista, vaan myös naisten toimijuuden ja toiminnan mahdollisuuksien lisääntymistä.
Susana Silvia Fernandez ja Astrid Rasmussen: Minimikeinosuhdemenetelmä toisen kielen opetuksessa – vaikutukset opiskelijoille, joilla on alhainen tai ei lainkaan lukutaitoa
Tämä esitys tarjoaa yleiskuvan ja johdannon tutkimushankkeeseen “Kun tanskaa tehdään” (englanniksi “Danish in the Making”, https://cc.au.dk/danish-in-the-making), jonka tarkoituksena on edistää kulttuurisen kommunikatiivisen kompetenssin (ICC) (Byram 1997) integroimista tanskan kielen opetukseen (L2). Tämä projekti kehittää ja tutkii ‘minimikeinosuhdemenetelmän’ (Goddard 2018) käyttöä, jolla voidaan kuvata kommunikoivaa kulttuuria yksinkertaisilla lauseilla, joita L2-käyttäjät ymmärtävät ilman merkityksen menetystä – jopa puhujille, jotka eivät ole vielä omaksuneet suurta sanastoa kohdekielellä. Tämä lähestymistapa on äskettäin syntynyt tutkimuksista luonnollisesta semanttisesta metallanguageista (NSM) (esim. Goddard & Wierzbicka 2004).
Fernandez ja Rasmussen esittelevät työtä tanskalaisen kommunikoivan kulttuurin kuvaamiseksi ja keskustelevat vaikutuksista opiskelijoille, joilla on hyvin lyhyt tai ei lainkaan koulutustaustaa, sekä mahdollisista sovelluksista muissa pohjoismaisissa konteksteissa.
Aina Bigestans: Ohjaavat asiakirjat opetuksen ohjaamiseen – ei opettajille. Diskurssien ja toimintamahdollisuuksien tarkastelua
Opetussuunnitelmat ovat välttämätön työkalu koulutusjärjestelmän yhdenvertaisuuden säilyttämiseksi ja koulutuksen järjestäjien sekä opettajien tukemiseksi opetuksen kehittämisessä, joka mahdollistaa tarkoituksenmukaisen tiedon kehittymisen opiskelijoille. Onneksi Pohjoismaiden opetussuunnitelmat eivät ole niin yksityiskohtaisia, että ne riistäisivät opettajilta kaiken toimintavapauden. Samalla opettajien tulisi useammin kysyä itseltään, ovatko he täysin samaa mieltä kaikesta, mitä opetussuunnitelmissa on kirjoitettu. Kuka oikeastaan päättää, miten kirjoitettua tulkitaan ja millaisen näkemyksen osallistujista, kieltenoppimisesta ja oppimisesta opettaja haluaa itse omaksua ja toteuttaa?
Aloittavassa esityksessä käsittelen muun muassa ‘diskurssi’-käsitettä, joka on ilmentymä tavoista puhua ja ajatella ilmiöistä. Tässä nostan esiin muutamia esimerkkejä muun muassa ruotsalaisista ja norjalaisista opetussuunnitelmista, jotka koskevat lukutaitoa. Tämän pohjalta keskustelemme pohjoismaisissa ryhmissä tekstikappaleista ohjaavista asiakirjoista eri pohjoismaista, jotka koskevat lukutaitoa ja sen kohderyhmää.
Tämän osion tarkoituksena on korostaa, kuinka tärkeää opettajien on tarkoituksellisesti analysoida diskursseja, jotka muokkaavat opetuksen edellytyksiä – ja osoittaa, kuinka opettajat voivat ottamalla vallan eri ohjaavien asiakirjojen tulkinnassa vaikuttaa omaan toimintamahdollisuuteensa.
Sari Svensson: “Vanhemmat osalistuvat kouluun ja työelämään” -projekti
“Vanhemmat osalistuvat kouluun ja työelämään” -projekti on tarkoitettu maahanmuuttajavanhemmille, jotka eivät ole työelämässä. He opiskelevat suomea ohjaajan johdolla ja osan viikosta peruskoululuokissa tai varhaiskasvatusryhmissä.
Yksi painopiste on työelämän sanaston oppimisessa, ja toinen painopiste on pääsy työelämään. Samalla vahvistuu varhaiskasvatuksen/koulun ja kodin välinen yhteistyö.
Jaamme kokemuksiamme siitä, kuinka projekti edistää kieltenoppimista ja kestävää integraatiota, sekä kokemuksiamme tekoälyn käytöstä kielen taitojen määrittämisessä.
Tone Brekke Melzer, Elisabeth Bergander, Anne Alexandre Myrer-Adams: Miten käyttää tekoälyä koulutuksessa osallistujien ja opettajien hyödyksi
Tekoälyä (AI) käytetään kasvavassa määrin kielenoppimisen työkaluna sekä oppijoiden vapaa-ajalla että formaalissa koulutuksessa. Tästä voi olla paljon apua, mutta opettajilla ja osallistujilla herää myös monia uusia kysymyksiä. Voiko tekoäly tehdä osallistujista itsenäisempiä oppimisprosessissa? Voiko tekoäly auttaa osallistujia käyttämään uutta kielitaitoaan nopeammin, jotta oppijat selviäisivät arkielämässä?
Tässä työpajassa tutkimme, kuinka osallistujat, joilla on vain vähän tai ei ollenkaan formaalia koulutusta, voivat käyttää tekoälyä norjan kursseilla ja aikuisten perusopetuksessa (FOV) norjan oppimisessa. Näytämme myös, miten opettajat voivat käyttää tekoälyä luomaan osallistujien tarpeiden mukaan mukautettuja tehtäviä ja tekstejä, joilla voidaan myös eriyttää. Annamme myös lyhyen demon chatbot-alustasta Smartnorsk.no, joka on kehitetty Bærumin aikuiskoulutuskeskuksen osallistujia varten.
Jenny Lindgren: Drama and Role Play as Method and Approach in SFI Study Path 1
My contribution focuses on how I use drama and role play as pedagogical tools within the basic literacy education for adult students. Through drama and role play, the lesson content comes to life and becomes more concrete. The content is also made more accessible for students with little or no previous formal education. When used correctly, drama and role play can enhance group cohesion and promote identity and language development.
In my presentation, I will discuss how I work with drama and role play in the classroom. I will cover the methods and exercises that can be used, how to connect drama exercises to common themes, and what considerations need to be made. I will also actively demonstrate examples of exercises that teachers can use in their own learning environments. The examples will include exercises where the teacher takes on a role as well as examples where the students themselves assume different roles. I will suggest how to structure a lesson from start to finish and how to link drama and role play exercises to more theoretical instruction with reading and writing tasks before and after a dramatic element.
Cecilia Hahne: Oral Competence as a Path to Agency
When staff within SFI began to consider why many short-educated foreign-born women, who had lived in Sweden for a long time, had not shown any clear language progression, the idea for the project “Adapted Community and Vocational Establishment within SFI” was born. The project has been funded by the Swedish National Agency for Special Needs Education and Schools (SPSM).
Within the project, we have worked with in-depth assessments and adapted teaching, based on everyday situations that the women were motivated to learn to manage. The focus has been on developing the participants’ oral competence. However, the positive effects did not only improve their language ability but also increased the agency and scope for action of the women.
Susana Silvia Fernandez and Astrid Rasmussen: The Minimal Language Approach in Second Language Teaching – Implications for Students with Low or No Literacy
This presentation will provide an overview and an introduction to the research project “Når dansk bliver til” (in English, “Danish in the Making”, https://cc.au.dk/danish-in-the-making), which aims to promote the integration of intercultural communicative competence (ICC) (Byram 1997) in the teaching of Danish as a second language (L2). This project develops and examines the use of a ‘minimal language approach’ (Goddard 2018) to describe communicative culture in simple phrases that can be understood by L2 users without loss of meaning—even by speakers who have not yet acquired a large vocabulary in the target language. This approach has recently emerged from research in Natural Semantic Metalanguage (NSM) (e.g., Goddard & Wierzbicka 2004).
Fernandez and Rasmussen will present the work to describe Danish communicative culture and discuss implications for students with very limited or no educational background, as well as possible applications in other Nordic contexts.
Aina Bigestans: Steering Documents to Guide Teaching – Not the Teachers. About Discourses and Scope for Action
Curriculum guidelines are a necessary tool for preserving equity in the school system and for supporting educational providers and teachers in creating programs that facilitate meaningful knowledge development for students.
Fortunately, the curriculum guidelines in the Nordic countries are not so detailed that they deprive teachers of all freedom of action. At the same time, teachers should more often ask themselves whether they completely agree with everything stated in the curriculum guidelines. Who actually determines the interpretation of what is written, and what view of participants, language learning, and learning does one, as a teacher, wish to embrace and realize?
In an introductory presentation, I will address the concept of ‘discourse’ as an expression of ways to talk about and think about phenomena. I will highlight some examples from Swedish and Norwegian curriculum guidelines regarding literacy. Using this as a starting point, we will then discuss excerpts from steering documents from different Nordic countries regarding literacy and its target group in cross-Nordic groups.
The purpose of this session is to highlight the importance of teachers intentionally analyzing discourses that shape the conditions for teaching—and to demonstrate how teachers, by taking control of interpretations of various steering documents, can influence their scope for action.
Sari Svensson: The “Parents involved in school and working life” – project
The “Parents involved in school and working life” -project is for immigrant parents who are not in working life. They study Finnish under the guidance of a coach and part of the week in elementary school classes or early childhood education groups.
One focus is learning the vocabulary of working life, and the other focus is getting into working life. At the same time, the cooperation between early childhood education/school and home is strengthened.
We share our experiences of how the project promotes language learning and sustainable integration, as well as our experiences of using artificial intelligence to help determine language skills.
Tone Brekke Melzer, Elisabeth Bergander, Anne Alexandre Myrer-Adams: How to use AI in training for the benefit of participants and teachers
Artificial intelligence (AI) is increasingly being used as a tool for language learning, both by individuals in their spare time and in formal education. This can be a great help, but it also raises many new questions for both teachers and participants. Can AI make participants more independent in their learning process? Can AI help participants to use their new language skills more quickly to master everyday life?
In this workshop, we will explore how participants in Norwegian courses and in basic adult education (FOV) with little or no formal education can use AI in their work to learn Norwegian. We will also show how teachers can use artificial intelligence to create tasks and texts that are directly adapted to the participants needs and to differentiate the teaching. We will also give a short demonstration of Smartnorsk.no, a chatbot site created for participants in the adult education center in Bærum.