Suomi onnistui melko hyvin kuromaan umpeen pandemian aikana syntynyttä digitaalista kuilua. Tärkeä avaintekijä oli opettajien digitaalisten taitojen parantamiseen tähtäävä sisäinen ohjaajajärjestelmä, joka käynnistyi jo vuonna 2015. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan.
Jaakko Vuorio toimii koordinaattorina Opetushallituksessa ja on ollut mukana työstämässä muun muassa keväällä 2021 julkaistua raporttia, joka käsitteli koronapandemian jälkeistä digitaalista kuilua.
– Raportin työstäminen alkoi melko pian pandemian puhkeamisen jälkeen. Keräsimme kansallista tietoa etäopetuksen onnistumisesta ja vertasimme sitä siihen, mitä muualla maailmassa on tapahtunut pandemiaan liittyvässä etäopetuksessa, hän kertoo.
Opetushallituksen raporttityöskentelyä varten on luettu suuri määrä kansainvälisiä raportteja. Laajemmasta kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna digitaalinen kuilu voi olla tuhoisa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ryhmille. Raportissa varoitetaan lasten ja nuorten sukupolvesta, joka jää kokonaan koulutusjärjestelmän ulkopuolelle.
Digitalisaatioon liittyy kuitenkin myös monia erilaisia näkökohtia, esimerkiksi kysymys siitä, pitäisikö koulumaailman todella antaa suurille teknologiayrityksille valta kerätä tietoja ihmisistä.
Pohjoismaiset opettajat kriittisempiä kuin muut
Kun suomalaisten opettajien digitaitoja verrattiin muihin Euroopan maihin ja maailmaan, havaittiin, että edistystä tapahtui noin vuoteen 2019 asti, mutta sen jälkeen ei ole tapahtunut paljoakaan. Noin vuosi ennen covid-19-pandemian puhkeamista edistys oli alkanut pysähtyä.
– Huomasimme, että Pohjoismaiden opettajat suhtautuivat muihin Euroopan maihin verrattuna kriittisemmin digitaalisten laitteiden ja digitaalisen sisällön käyttöön opetuksessa. Tämä on pelkkää spekulointia, mutta uskon, että sillä on jotain tekemistä akateemisen perinteemme kanssa. Oppimisen periaatteena on olla kriittinen. Ongelmia on myös digitaalisten hankkeiden kanssa, Jaakko Vuorio sanoo.
Mutta riippumatta siitä, mitä yksittäiset opettajat ajattelivat, keväällä 2020 digitaalinen opetus muuttui välttämättömäksi.
– Perusjohtopäätös on, että siirtyminen lähiopetuksesta etäopetukseen sujui täällä Suomessa joka tapauksessa melko hyvin, varsinkin kun otetaan huomioon, että muutos oli toteutettava hyvin nopeasti.
Lainaukset raportin suomenkielisestä tiivistelmästä
”Perusopetuksen opettajilla ei aina ollut riittäviä ja asianmukaisia työvälineitä etäopetuksen toteuttamiseen. Esimerkiksi vain puolella opettajista oli oma työpuhelin. Suurimmalla osalla oppilaista on ollut käytössään koulun digilaite, mutta niiden määrissä ja laadussa on ollut suuria koulu- ja aluekohtaisia eroja. Moni korvasi puutteita käyttämällä perheen omia laitteita, joiden saatavuus ja taso on puolestaan riippuvainen esimerkiksi perheen sosioekonomisesta taustasta.”
”Suomalaisten opettajien digitaalinen osaaminen on parantunut viime vuosina. Opettajat eivät kuitenkaan ennen koronaa ole hyödyntäneet teknologiaa erityisen laaja-alaisesti, mikä näkyy myös siinä, minkä verran oppilaat ja opiskelijat koulussa tieto- ja viestintäteknologiaa käyttävät. Perusopetuksen oppilaat eivät kansainvälisen vertailun valossa myöskään näytä oppivan tietoteknisiä taitoja riittävästi koulussa, vaan oppiminen painottuu vapaa-ajalle.”
Työvaiheita hankala toteuttaa digitaalisesti
Ammatillisten koulutusten kohdalla haasteena oli, että joitakin työvaiheita ei yksinkertaisesti voitu toteuttaa digitaalisissa tapaamisissa. Autoa ei voi korjata Teamsin kautta.
– Tämä oli kieltämättä haaste paitsi Suomelle, myös koko maailmalle. Mutta silti: Monet ammattiopiskelijat onnistuivat kuitenkin suorittamaan opintonsa loppuun, Jaakko Vuorio sanoo.
Suomessa koulut suljettiin noin 60 päiväksi keväällä 2020, vaikkakin kaikkein nuorimmat sekä erityisoppilaat saivat halutessaan mennä kouluun paikan päälle. Syksyllä tietyt koulut, joilla on erityistarpeita, aloittivat hybridiopiskelun, jossa tietty opetus tapahtui koulujen tiloissa. Ne ammatilliset koulutukset, joilla oli siihen tarvetta, pystyivät toteuttamaan joitakin tehtäviä lähiopetuksena.
Tutoropettajia jo vuonna 2015 Digitaaliseen opetukseen siirtymistä helpottava hallituksen aloite oli Suomen tutoropettajajärjestelmä, joka otettiin käyttöön jo vuonna 2015. Hallituksen tuella jokainen koulu sai nimittää opettajia, joita koulutettiin digitaidoissa ja TVT:n (tieto- ja viestintätekniikan) opetuskäytössä. Näiden opettajien tehtävänä oli sitten kouluttaa kollegoitaan. Lisäksi luotiin verkostoja, jotta tutoropettajat voisivat oppia toisiltaan.
– Järjestelmä on vakiinnutettu, se nähdään nyt konkreettisena ja positiivisena tapana kouluttaa TVT-opetusta. Jo ennen covid-19-pandemiaa 95 prosentilla kouluista oli tutoropettajia. Nyt olemme siitä iloisia. Jos olisimme aloittaneet vasta vuonna 2018, pandemian tullessa meillä ei olisi ollut ollenkaan samanlaisia tietoja ja verkostoja, Jaakko Vuorio sanoo.
Panostus useampiin opettajiin
Vallitseva tilanne on saattanut maailmanlaajuisesti vaikuttaa siihen, että monet, erityisesti nuoret, ovat vaarassa ajautua koulujärjestelmän ulkopuolelle.
– Meihin tällä on ollut luultavasti vähemmän vaikutusta kuin muihin maailman maihin. Meillä on kuitenkin vielä valtava työ tehtävänä pandemian aikana syntyneiden aukkojen täyttämisessä. Onnistuimme suhteellisen hyvin, vaikka koulut olivat kiinni 60 päivää, mutta meille on raportoitu, että Suomessa on noin 4000 lasta ja nuorta, joihin ei ole minkäänlaista kontaktia. Jokaisella maalla on sama ongelma: kaikkia lapsia ei saada kouluun muun muassa sosiaalisten ongelmien vuoksi. Ongelmana on myös se, että pojat jäävät jälkeen. Tyttöjen tulokset lukemisessa ja matematiikassa ovat parempia kuin pojilla. Tämä alkoi jo ennen pandemiaa, Jaakko Vuorio sanoo ja jatkaa:
– Meidän on tarkasteltava, millaisia aukkoja on syntynyt. Kyse ei ole vain osaamisesta, vaan myös esimerkiksi mielenterveydestä. Covid-19-pandemialla on ollut monia vaikutuksia: Työpaikan menetyksiä, stressiä, huonompaa unta. Olemme aloittaneet yhteistyön kuntien kanssa ja panostaneet enemmän rahaa opettajien lisäämiseen, jotta covid-19-pandemian jälkeen vaarassa olevat oppilaat saataisiin tavoitettua. Vaadittava itsenäisyys, se, että pääsee ylös aamuisin ja saa asioita tehtyä, on osittain kiinni siitä, että on jokin paikka jossa oppia. Olemme nyt havainneet, että aika monella ei ole tätä liikkeellepanevaa voimaa, ja heitä on tuettava enemmän. Siksi olemme luoneet tällaisen tuen.
