Perustaidot
Artikler
PIAAC2-tutkimuksessa on koottu aikuisten taitotasoa koskeva valtava aineisto. Vaikka päätulokset voidaan tiivistää neljään riviin, neljän tuhannen työikäisen norjalaisvastaajan laajoihin haastatteluihin pohjaavissa tuloksissa riittää vielä paljon tutkittavaa.
Nyt on tarjolla apua turvallisten digiympäristöjen luomiseen. Koordinaattori Sonja Bäckman, joka auttaa työkseen suomalaisia senioreja, on yksi NVL:n digitaalisen työkalupakin tulevista testaajista. – Haluamme kohentaa senioreiden itseluottamusta ja osoittaa heille, että he pärjäävät nyky-yhteiskunnassa ja ovat arvokkaita kansalaisia, hän sanoo.
Motivaatio on tärkeää kielenoppimisessa, mutta onko se tärkein kielenoppimisen prosesseja selittävä tekijä, kun kyse on aikuisista maahanmuuttajista, joilla on vain vähän tai ei ollenkaan koulutusta?
Abdulkhadir Mohamed opettaa somaleja malmöläisessä Hyllie Parkin kansanopistossa.
Roskilden yliopiston lehtori Louise Tranekjær pelasi lapsena tietokonepelejä. Ehkä juuri oman pelitaustansa vuoksi hän keksi kehittää pelin kouluja käymättömille tekstiilihuoltoalan työntekijöille, jotka eivät osaa tanskaa.
Kielenopetukseen kaivataan uutta asennetta, koulutukseen pääsyä tulee helpottaa ja työmarkkinoiden ja oppilaitosten välistä yhteistyötä tiivistää. Kieliopin sijasta tarvitaan enemmän panostusta käytännön kielitaitoon!
Suomi käynnisti vuonna 2015 ohjaajajärjestelmän (”tutoropettaja”), jonka puitteissa joitakin opettajia koulutettiin digitaitoihin ja he opettivat kollegoitaan. Tämä osoittautui onnenpotkuksi pandemian iskiessä keväällä 2020.
Miksi yleisten perustaitojen hankkimistarpeen ja Tanskassa koulutettujen matalasti koulutettujen aikuisten määrän välillä on niin suuri ristiriita? Yritämme vastata tähän kysymykseen tässä artikkelissa. Nykyisessä järjestelmässä on monia esteitä, mutta nyt myös toivoa paremmasta.
Matkalla osaajaksi -projektissa projektipäällikkö Janni Glæsel kouluttaa yhdeksän pohjoissjellantilaisen työvoimatoimiston työntekijöitä tunnistamaan, ketkä tarvitsevat yleisiä perustaitoja saadakseen pysyvämpiä työpaikkoja. Se on ollut iso tehtävä, mutta tuloksia alkaa nyt tulla.
Tärkeä osa Islannin MSS:n opinto- ja uraohjaajan Steinunn Björk Jónatansdóttirin työtä on kokea, että ihmiset ovat ottaneet ison askeleen elämässään eteenpäin ja asettaneet tavoitteita koulutukselleen tai uralleen.
HRINGSJÁ on koulutus- ja työkuntoutuskeskus. Johtaja Helga Eysteinsdóttir toivottaa tervetulleeksi yhdessä matematiikan opettaja Halldór Örn Þorsteinssonin kanssa. Talossa on mukava tunnelma, paljon hymyjä ja naurua näin Halloweenin kynnyksellä. Kyseessä on kilpailu, jossa parhaassa puvussa saapuva palkitaan.