Ammattikoulutusta koskevassa kansallisessa lainsäädännössä määritellään selvästi, että validointi kuuluu ammattiopettajan työnkuvaan. Silti aihetta ei juurikaan käsitellä pohjoismaisissa ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa.
Asia todettiin Nordplus-hankkeessa, jossa tanskalaiset, ruotsalaiset ja suomalaiset tutkijat tarkastelivat kotimaidensa opetussuunnitelmia. Hanke alkoi syyskuussa 2021 ja loppui helmikuussa 2023.
Nordplus-hanke ”Validation in VET teacher education curricula” toteutettiin yhteistyönä, johon osallistuivat Tanskasta Via University College, Ruotsista Linköpingin yliopisto sekä Suomesta Turun yliopisto, ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu.
– Näimme, että validointi oli pakollinen osa ammattioppilaitosten toimintaa. Kysymyksemme oli, miten ammatillinen opettajankoulutus toimii: millaiset validointivalmiudet tuleville ammattiopettajille annetaan? Havaitsimme tuossa välissä selvän aukon, toteaa Turun yliopiston tutkija Timo Halttunen.
Ammattiosaaminen jo hallussa
Useimmat ammattikoulut ovat vahvasti työelämäorientoituneita. Koko koulutusmuodon ideana on, että opiskelija vuorottelee oppilaitoksen ja työelämän välillä tai hänellä on jo aiempaa työkokemusta.
– Voidaan silti kysyä, että jos validointi kerran on tärkeä osa ammattikoulutusta, miksei sitä käsitellä enempää opettajankorkeakouluissa? Esimerkiksi taide- ja taideteollisuusalan opettajaksi opiskelevat tuntevat jo taiteen ja taideteollisuuden ja heiltä puuttuu vain pedagoginen osaaminen, Timo Halttunen selittää.
Hän ja muut tutkijat panivat merkille, että validointi hädin tuskin mainittiin ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa. Jos mainintoja olikin, ne olivat satunnaisia ja niissä puhuttiin esimerkiksi ”yrittäjyysosaamisesta”.
– Tarkastelukulmana oli yksittäisen opiskelijan arvio omasta osaamisestaan, ei kouluttajien arvio. Validointia käsitellään myös arvioinnin ja ohjauksen yhteydessä, mutta vain ylimalkaisesti.
Moninaista oppimista
Kuten tiedetään, aikuisopiskelijoilla on täysin eri oppimisedellytykset kuin lapsilla ja nuorilla. Yksilön kaikkien kokemusten huomioiminen on hyvin arvokasta. Ihmisten oppimistavat ja -paikat voivat olla hyvinkin moninaisia, Timo Halttunen sanoo.
Ammattiopettajat tarvitsevat myös valmistuttuaan ja työllistyttyään jatkuvaa täydennyskoulutusta ja joskus myös uudelleenkoulutusta (englanniksi upskilling ja reskilling), jotta taidot pysyvät ajan tasalla.
– Myös työpaikalla tapahtuvaa oppimista on syytä arvostaa. Suosittelemme ohjelmia, joissa opettajien osaamista täydennetään jatkuvasti, Timo Halttunen toteaa.
Tutkijoiden suositukset päättäjille ja ammattioppilaitosten kehittäjille opetussuunnitelmien muuttamiseksi:
- Validointi sisällytetään opetussuunnitelmaan koulutuspoliittisten linjausten ja prosessien pohjalta. Ammattikoulutukseen sisältyvää validointia säännellään tulevien ammattiopettajien työkäytänteiden ja kansallisen lainsäädännön kautta.
- Kaikkien ammatilliseksi opettajaksi opiskelevien validointiosaaminen varmistetaan siten, että validointi aihealueena sisällytetään opetussuunnitelman runkoon eikä valinnaisaineisiin.
- Pohjoismaista laatumallia käyttämällä varmistetaan, että validointia käsitellään opetussuunnitelmassa systemaattisesti ja kattavasti.
- Oppimistulostavoitteita mukautetaan tarkastelemalla opiskelijoiden henkilökohtaisia oppimisprosesseja ja valmistamalla heitä tulevien validointimenetelmien käyttöön.
- Tarvittaessa harkitaan, onko tarpeen luoda ammattilaisille kehitysohjelma tutkijaopettajien validointiosaamisen täydentämiseen ja uudelleenkoulutukseen (upskilling ja reskilling).
Tutkijaryhmän jäsenet:
- Per Andersson, Linköpingin yliopisto, Ruotsi
- Sanna Brauer, Oulun ammattikorkeakoulu
- Timo Halttunen, Turun yliopisto
- Bodil Husted, VIA University College, Tanska
- Marjaana Mäkelä, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Esitys Nordplus-hankkeesta ”Validation in VET teacher education curricula”.
