Norjassa korkea-asteen ammatillinen koulutus, jota usein kutsutaan nimellä fagskoleutdanning, sijoittuu maan kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä tasolle 5. Pian ammatillista korkea-asteen koulutusta antavat fagskole-oppilaitokset saavat mahdollisuuden järjestää myös viitekehyksen tasoille 6 ja 7 sijoittuvaa koulutusta.
Uudistuksen taustalla on se, että työelämässä tarvitaan uudenlaista ja entistä edistyneempää osaamista. Siksi moni työntekijä tarvitsee mahdollisuuksia täydentää nykyistä osaamistaan – ilman, että se välttämättä edellyttää opiskelua yliopistossa tai korkeakoulussa.
Kaksi rinnakkaista koulutusväylää
Yksinkertaisesti kuvailtuna uudessa mallissa on kaksi rinnakkaista koulutusväylää tai ”pylvästä”.
Toinen väylä on ammattisuuntautunut ja käytännönläheinen, ja siihen kuuluu korkea-asteen ammatillinen koulutus. Toiseen väylään taas kuuluu yliopistoissa ja korkeakouluissa järjestettävä koulutus.
Tulevaisuudessa molemmilla väylillä voidaan tarjota koulutusta, joka sijoittuu tutkintojen viitekehyksessä tasoille 6 ja 7. Toisin sanoen ammatillinen tutkinto voi olla samalla viitekehyksen tasolla kuin alempi korkeakoulututkinto (Norjassa bachelor), mutta se ei silti ole bachelor-tutkinto. Samoin tason 7 ammatillinen tutkinto ei ole maisterintutkinto, vaikka onkin viitekehyksessä samalla tasolla. Uusien tasoille 6 ja 7 sijoittuvien ammattitutkintojen nimiksi on ehdotettu ”yrkesbachelor” ja ”yrkesmaster”, mutta päätöstä nimistä ei ole tehty.
Sama taso ei siis tässä yhteydessä tarkoita samantyyppistä koulutusta. Taso kertoo lähinnä siitä, miten edistynyttä osaamista kyseisen koulutustason suorittaneelta henkilöltä edellytetään – eli minkä laajuista tietämystä, ymmärrystä ja taitoa henkilöllä tulee olla.
Koulutusväylät eroavat jatkossakin luonteeltaan toisistaan. Korkea-asteen ammatillinen koulutus on tiiviisti yhteydessä työelämään ja perustuu käytännönläheiseen ammattiopiskeluun, kun taas yliopistojen ja korkeakoulujen tutkinnoissa painottuu akateemisempi ote.
Mahdollisuus täydentää ammatillista osaamista
Uudistuksen ansiosta korkea-asteen ammatilliset oppilaitokset eli fagskolet voivat järjestää työelämän tarpeisiin aiempaa korkeamman tason koulutuksia.
Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittanut voi esimerkiksi täydentää opintojaan tason 5 fagskole-opinnoilla ja sitten vielä tasojen 6 ja 7 ammatillisilla korkea-asteen opinnoilla.
Jatkossa moni työntekijä siis voi koko työuransa ajan kehittää osaamistaan käytännönläheisen ammatillisen koulutuksen väylällä.
Muiden Pohjoismaiden järjestelmät
Pohjoismaissa on valittu erilaisia tapoja järjestää korkeamman asteen työelämä- ja käytäntösuuntautunutta koulutusta. Ruotsissa tarjolla on tason 6 käytännönläheisiä ammatillisia koulutuksia, kun taas Tanskassa ja Suomessa tasojen 6 ja 7 ammattiin valmistavia ja työelämäsuuntautuneita tutkintoja suoritetaan korkeakouluissa. Norjan malli eroaa näistä siten, että Norjassa tekeillä on erillinen ammattikoulutuksen ”pylväs”, johon kuuluu sekä tason 6 että tason 7 koulutuksia.
Uudet tasokuvaukset tarvitaan
Ennen kuin uusi malli otetaan käyttöön, kunkin tutkintotason tuottama osaaminen on kuvailtava selvästi.
Norjan korkeakoulutus- ja osaamisvirasto on saanut maan opetus- ja tutkimusministeriöltä tehtäväksi laatia ehdotukset viitekehyksen tasojen 5–8 kuvauksiksi. Virasto laatii muun muassa kuvaukset ammatillisen korkeakoulutusväylän tasoista 6 ja 7 ja uudistaa tason 5 kuvaus. Samalla tarkistetaan myös yliopistojen ja korkeakoulujen tasojen 6–8 kuvaukset.
Viraston on määrä luovuttaa ehdotukset ministeriölle 1.11.2026 mennessä.
Uudistuksen tavoitteena on parantaa koulutusjärjestelmän kykyä vastata työelämän uusiin osaamistarpeisiin ja antaa nykyistä useammille mahdollisuus täydentää osaamistaan koko työuran ajan.
Lähteet: