Tulevaisuuden työmarkkinat Pohjolassa: fokuksessa validointi ja ohjaus

Laaja-alainen osaaminen näkyväksi EU-hankkeen avulla

NVL:n validointi- ja ohjausverkostot ovat toimineet Euroopan osaamisen teemavuoden aikana kumppaneina Transval-EU-nimisessä Erasmus+ -hankkeessa, jonka aiheena on laaja-alaisten taitojen (transversal skills) validointi. Kesäkuussa 2023 loppuneeseen hankkeeseen osallistui kahdeksan Euroopan maata. 

– Työnantajat painottavat yhä enemmän muun muassa viestintätaitoja, yhteistyö- ja organisointitaitoja sekä digitaitoja, mutta  ohjaus- ja validointiprosesseissa niiden rooli on usein vaatimaton. Siksi hankkeessa haluttiin tukea ohjaus- ja validointityön ammattilaisia löytämään malleja, joiden avulla ihmisten osaamista tehdään näkyväksi, heitä autetaan pääsemään nopeammin työelämään ja näin parannetaan osaamisen saatavuutta, Agnetha Kronqvist sanoo.

Validointiprosessien laatu

NVL:n validointiverkosto on myös työskennellyt validoinnin laadun varmistamiseksi.

– Verkosto on laatinut pohjoismaisen mallin, jossa kuvaillaan kahdeksan indikaattorin avulla, miten validointia voidaan eri tasoilla järjestää laadukkaasti, Kronqvist kertoo.

Malli kehitettiin digitaalista laatukompassia varten. Kompassi koostuu viidestä itsearviointityökalusta, joilla validointitoimintaa arvioidaan laatuindikaattoreiden perusteella.

– Työkalut on suunnattu päättäjille, validoinnin järjestäjille, opettajille ja validointia koordinoiville, Kronqvist sanoo.

Mikrotutkinnot käytännössä

Viimeksi kuluneen vuoden aikana validointiverkosto on perehtynyt siihen, mitä mikrotutkinnot ovat ja miten niitä voisi tarkastella pohjoismaisesta näkökulmasta. Toistaiseksi niiden käyttökohteista ei ole yhteistä näkemystä.

– Mikrotutkintojen määritelmän ei tarvitse olla kaikkialla samanlainen. Siksi keräämme parhaillaan pohjoismaisia esimerkkejä siitä, mitä mikrotutkinnot voivat olla ja miten niitä voidaan maissamme käyttää, Agnetha Kronqvist selittää.

Hän mainitsee käytännön esimerkin ruotsalaisesta Skellefteå Kraft -sähköyhtiöstä, jossa on perehdytty käyttöteknikoille suunnattuihin mikrotutkintoihin. 

Vihreää ohjausta

Helgi Þorbjörn Svavarsson kertoo NVL:n ohjausverkoston pohtivan parhaillaan, miten vihreän siirtymän tulisi näkyä ohjaustyössä. 

– Kysymys on erittäin ajankohtainen: miten tuomme vihreän siirtymän pohjoismaisten opinto- ja uraohjaajien tietoisuuteen? Valmistelemme parhaillaan Färsaarilla järjestettävää workshopia laaja-alaisista taidoista. Lisäksi laadimme policy brief -dokumenttia siitä, että ohjaustoiminta voi olla yksi vihreän siirtymän resursseista.

Helgi korostaa erityisesti erästä vihreän siirtymän tärkeää käytännön näkökulmaa, jossa pyritään olemaan syyllistämättä.   

– Tämänhetkisessä tilanteessamme kaikki työt eivät voit olla vihreitä. Ihmisiä tulee auttaa tiedostamaan, että myös ruskeita ja mustia töitä tarvitaan. Juuri nyt tarvitsemme öljyä, jotta vältymme talousromahdukselta, hän toteaa.

Hänen mielestään aiheesta tarvitaan valistusta sanan laajassa merkityksessä. 

– Heidän [jotka menevät töihin öljyalalle] täytyy myös olla tietoisia siitä, että pestautumalla alalle he osaltaan tukevat sitä.

Tasapainoisuus tekee elämästä kestävää

Helgi Þorbjörn Svavarsson  korostaa myös sitä, että ohjauksessa on kyse muustakin kuin työllistymisestä tai opiskelupaikan saamisesta. Voimme menestyä vain, jos voimme hyvin.

– Kun ura- tai opinto-ohjauksessa puhutaan kestävyydestä, yksi tärkeä tekijä on myös työelämän, perheen ja yksityiselämän välinen tasapaino, Helgi toteaa.

Uutena ongelmana on työmarkkinoiden muutos etätyöpainotteisemmiksi koronapandemian jälkeen. 

– Uraohjauksesta puhuttaessa painotus on vahvasti työmarkkinoissa. Ehkä on kuitenkin syytä ajatella myös sitä, että ihmiset tekevät nykyisin enemmän töitä kotona. Silloin tietoisuus tasapainon säilyttämisestä nousee entistä tärkeämmäksi, Helgi sanoo. Hänen mielestään tasapaino on työelämässä ylipäätään tärkeä asia. Meidän on tiedostettava, että myös työelämän jälkeen on elämää. Kun jäämme eläkkeelle, meille selviää, olemmeko onnistuneet säilyttämään suhteet perheeseen ja ystäviin. 

– Uskon, että se on itse asiassa erittäin tärkeää, etenkin miehille. Työmarkkinoilla olemme ahkeria. Olemme luotettavia ja aina töissä. Mutta yksityiselämässä pärjäämme huonommin. Moni eläkkeelle jäänyt mies yksinkertaisesti heittää henkensä työt lopetettuaan, koska hänelle ei ole jäänyt mitään.

Digitaalinen osallisuus erityisen tärkeää Pohjolassa

Lopuksi Helgi Þorbjörn Svavarsson kertoo, että verkosto järjestää seminaarin, jossa muun muassa keskustellaan tekoälyn käyttöä ohjauksessa. Digitaaliset ohjausportaalit, digitaalinen osallisuus ja tekoäly ovat erityisen tärkeitä Pohjoismaissa, jossa monet asuvat kaukana isoista paikkakunnista ja niiden ohjaus- ja validointitarjonnasta. 

– Sitä paitsi väestö asuu Pohjoismaissa kovin hajallaan. Pienten paikkakuntien pienissä organisaatioissa asiantuntemusta ei välttämättä ole paljoa, Helgi toteaa.