Tanskassa työllisyys on pilviä hipovalla tasolla. Monet yritykset tarvitsevat kaikki pätevät työntekijät, joita on tarjolla. Kiireisessä tilanteessa saattaa olla vaikeaa löytää aikaa täydennyskoulutukseen, ja kiire houkuttelee pitämään katseen tiukasti seuraavassa tilauksessa.
Tästä voi kuitenkin pidemmän päälle seurata haasteita, varoittaa ammatillista aikuiskoulutusta järjestävän AMU Fynin johtaja Lars Thore Jensen.
– Suuri osa nykyisestä työvoimasta on käynyt aikuiskoulutuksessa noin 15–20 vuotta sitten. Osa heistä oli työttömiä, ja he opettelivat ajamaan trukkia, hitsaamaan tai käyttämään uusia tietokoneohjelmia, ja työmarkkinat hyötyvät siitä. Nykyisin täydennyskoulutusta kuitenkin hyödynnetään vähemmän, joten kuka ottaa hoitaakseen uudet työt sitten 10–15 vuoden päästä?
Täydennyskoulutus muutoksen välineenä
Aikuiskoulutustoiminta on ollut Tanskassa laskussa useita vuosia. Esimerkiksi ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuvien määrä on vuosien 2011 ja 2023 välillä laskenut 40 prosentilla. Lasku ei johdu pelkästään yritysten kiireistä; myös koulutuspolitiikalla on suuri vaikutus.
– Ammatillinen aikuiskoulutus on eri tavoin sidoksissa koulutusta ohjaaviin keskeisiin periaatteisiin. Tanskassa painopiste on vahvasti täysipäiväisessä tutkinto-opiskelussa, mutta yli kolme miljoonaa tanskalaista on työelämässä, ja hekin tarvitsevat mitä suurimmassa määrin osaamisen päivitystä. Miten he oppivat esimerkiksi kestävää kehitystä tai automatisaatiota, elleivät pääse koulutukseen? Lars Thore Jensen kysyy.
Hänen mielestään yhteiskunnan tulisi nykyistä enemmän käyttää täydennyskoulutusta aktiivisena työkaluna.
– Tanskassa halutaan olla vihreämpiä ja digitaalisempia. Näitä tavoitteita kannattaa edistää täydennyskoulutusjärjestelmän kautta. Tutkintokoulutusjärjestelmän kautta siihen nimittäin menee paljon kauemmin. Päätöksestä tulosten näkemiseen voi kulua kymmenenkin vuotta, johtaja Jensen toteaa.
Hän kaipaa täydennyskoulutuslinjauksiin lisää johdonmukaisuutta.
– Voitaisiin ottaa tavoitteeksi, että kaikki, ainakin niillä aloilla, joilla se on mielekästä, osallistuisivat kestävän kehityksen täydennyskoulutukseen neljäntoista päivän verran vuosittain. Silloin voitaisiin todella muuttaa asioita ja edistää toivotunlaista kehitystä.
Yrityksille kilpailuetu
Täysipäiväisenä toteutettavaan tutkinto-opiskeluun kiinnitetään nykyisin huomattavasti enemmän huomiota kuin täydennyskoulutukseen, Lars Thore Jensen selittää.
– Yhteiskunnassa ollaan hyvin kiinnostuneita sitä, kuinka moni nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon, mutta ei siitä, saavatko työssäkäyvät päivitetyksi osaamistaan, vaikka siitä hyötyisivät niin yritykset, työntekijät kuin yhteiskuntakin, Jensen toteaa.
Yrityksille voi olla kilpailuetu, että työntekijöille on tarjolla täydennyskoulutusta.
– Sillä voidaan houkutella uusia työntekijöitä tai saada vanhat pysymään. Hyvin koulutettu henkilöstö voi myös tehdä yrityksestä joustavamman, jolloin se selviää paremmin markkinoiden mullistuksista.
Yksittäinen työntekijä hyötyy suuresti siitä, että koulutus tekee hänestä työnantajille houkuttelevamman.
– Mitä koulutetumpi olet, sitä vaikeampaa sinulle on antaa potkut ja sitä helpommin työllistyt uudestaan – myös eri alalle, Lars Thore Jensen toteaa.
Aikuisten opinto- ja uraohjausta tarvitaan lisää
On kuitenkin useita hyviä syitä siihen, että tanskalaiset eivät rynni sankoin joukoin oppilaitoksiin hankkimaan täydennyskoulutusta. Yksi syy on se, etteivät he aina tiedä, mihin suunnata. Tanskasta nimittäin puuttuu yhtenäinen aikuisten opinto- ja uraohjausjärjestelmä, joka antaisi nopeasti yksinkertaisia vastauksia kouluttautumiseen liittyviin kysymyksiin, Lars Thore Jensen kertoo.
– Netistä hakemalla toki löytyy paljon oppilaitoksia, jotka mainostavat innokkaasti koulutuksiaan, mutta puolueeton ohjaus puuttuu. Olisi hyvä, että sitä olisi jostain saatavilla, Jensen sanoo ja mainitsee järjestelmän vaikeaselkoisuuden yhden seurauksen:
– Jos jokin on vaikeaselkoista, siitä pysyy kaukana, hän sanoo.
Yksi este on myös koulutuksen pitkä kesto. Houkuttelevuuden lisäksi koulutuksia kannattaa Lars Thore Jensenin mukaan ”modulisoida” eli jakaa moduuleihin.
– Vähän kuin legopalikoiksi, joita voi ottaa yksitellen. Erityisesti vähemmän koulutettujen voi olla vaikeaa aloittaa kokonainen koulutusohjelma. Sen sijaan osaamisen täydentäminen pikkuhiljaa voi olla motivoivampaa, Jensen sanoo.
