Kun Tapio Huttula aloitti Centria-ammattikorkeakoulun rehtorina keväällä 2023, hän tuli organisaatioon, joka oli jo valmiiksi hyvässä kuosissa. Kaikkea ei tarvinnut aloittaa uudelleen nollasta.
– Edeltäjäni oli ahkeroinut niin sanoakseni sisäpolitiikan parissa ja hoitanut talon mahdollisimman hyvään kuntoon. Ulkopolitiikalle kuitenkin oli selvä tarve: tarvittiin vaikuttamistyötä, edunvalvontaa ja uusia yhteistyökuvioita työelämän ja muiden oppilaitosten kanssa.
Muutoksen ei tarvitse lähteä puhtaalta pöydältä
Tapio Huttula aloitti työnsä laatimalla uuden strategian, jonka valmistelussa haastateltiin ulkoisia toimijoita, opiskelijoita ja henkilöstöä. Lisäksi Centrian kolmella kampuksella järjestettiin ryhmäkeskusteluita.
– Kysyimme osallistujilta muun muassa, mitkä asiat ammattikorkeakoulussamme ovat erityisen tärkeitä ja mikä on erityisen tärkeää säilyttää tulevaisuudessa.
Keskusteluista nousi esiin asioita, joita kaikki pitivät erityisen tärkeinä. Tulokseksi saatiin arvopohja, jonka kuvauksen mukaan Centria on muun muassa helposti lähestyttävä ja luotettava, moninaisuutta ja osaamista arvostava organisaatio, uudistumiskykyinen ja kohtaamiset mahdollistava, päämäärätietoinen ja rohkeasti kokeileva.
Rehtorin mielestä itse prosessi oli vähintään yhtä tärkeä kuin lopullisen strategia-asiakirjan sanamuodot.
– Muutosvastaisuus vähenee, kun ihmiset saavat osallistua muutosprosessiin ja kokevat, että heillä on siinä oma rooli ja todellinen mahdollisuus vaikuttaa.
Tulevaisuus ei pelota
Urapolkuaan tarkastellessaan Tapio Huttula erottaa siitä helposti punaisen langan: koulutus, työelämä yhteiskunnan muutos ovat koko ajan limittyneet toisiinsa.
Opiskelijapolitiikkaan osallistuminen johdatti Huttulan työskentelemään koulutuspolitiikan parissa ja esimerkiksi Opetushallituksen ja ministeriöiden tehtävissä. Toinen luottamustoimi taas johti vähitellen ammattiyhdistystehtäviin ja keskustason strategiatyöhön.
– Minun kohdallani harrastuksesta on kahdesti poikinut työ, hän kertoo eloisasti.
Kokemukset ovat myös muokanneet Huttulan tapaa suhtautua muutokseen. Hän kuvailee itseään uteliaaksi ja tulevaisuuteen orientoituneeksi. Muutos ei merkitse hänelle ensi sijassa uhkia vaan mahdollisuuksia.
Osaaminen osana strategiaa
Tämä näkemys on myös johtanut siihen, että Centriassa on kehitetty uusia menetelmiä osaamisen kehittämiseen. Nykyisin siellä on käytössä niin sanottu osaamiskompassi, joka perustuu kuuteen keskeiseen osaamisalueeseen. Tarkoituksena on saada järjestelmällinen kuva siitä, mitä osaamista organisaatiossa on ja missä se sijaitsee sekä millaista osaamista tulisi kehittää.
– Tunnistimme kuusi keskeistä osaamisaluetta, joita henkilöstömme tarvitsee. Sitten loimme ihan oman systemaattisen mallin. Mielestäni myös organisaatioiden täytyy kyetä oppimaan ja muuttumaan, Tapio Huttula sanoo.
Nyt jokainen työntekijä käy mallin läpi esihenkilönsä kanssa, ja työntekijän osaaminen arvioidaan viisitasoisella asteikolla.
– Tekemällä kartoituksen koko henkilöstölle saamme kuvan organisaation osaamisesta ja summittaisesta tasosta. Kun ympäröivän maailman muutokset synnyttävät uuden koulutustarpeen, näemme heti, minkä tiimin vastuulle se pitäisi antaa. Joskus se merkitsee uusien työntekijöiden rekrytointia.
Yhdessä voimme ajatella suuremmin
Uusi strategia on avannut Centrialle myös mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä ammattioppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa eri yhteenliittymissä. Tapio Huttula ei ole lainkaan huolissaan kilpailusta vaan pitää yhteistyötä ratkaisevan tärkeänä suomalaisen koulutuksen tulevaisuuden kannalta.
– Yhdessä meillä on enemmän osaamispääomaa ja kapasiteettia, ja voimme tarttua isompiin haasteisiin. Yhteistyön avulla voimme vahvistaa kukin omia yksilöllisiä piirteitämme.
Yksi konkreettinen esimerkki yhteistyöstä on Länsi-Suomen korkeakouluallianssi CSS, jossa Centria tekee yhteistyötä Satakunnan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa.
Kestävyysajattelu koskee myös ihmisiä
Centrialla on näkyvä profiili myös kestävän kehityksen toimijana niin omissa toiminnoissaan kuin kansainvälisissä yhteistyöhankkeissakin.
– Kestävä kehitys on edellytys sille, että ihmiset voivat jatkossa elää tällä planeetalla tuhoamatta ympäristöä täysin. Se on perustava asia, Tapio Huttula luonnehtii.
Samaan aikaan hän korostaa, että kestävyyskeskustelussa on paljon ristiriitaisuuksia. Esimerkkinä hän mainitsee digitalisaation.
– Hyvä puoli on, että digitalisaatio voi helpottaa luonnon kuormitusta, jos se esimerkiksi vähentää matkustamista. Mutta jos kaikki palvelut muuttuvat digitaalisiksi, vaarana on, että suljemme ulos ihmisiä, joilla ei ole edellytyksiä niiden käyttämiseen. Kestävyyttä ei voi toteuttaa vain talouden ehdoilla.
Miten vahvistaa henkilöstön tulevaisuudenuskoa?
Se, että itse näkee muutosprosessissa mahdollisuuksia, on yksi asia, mutta koko organisaation saaminen mukaan on toinen juttu. Miten henkilöstö voi pysyä motivoituneena, kun tulevaisuus on epävarma?
– Ammattikorkeakoulussa tehdään mielekästä työtä, jota yhteiskunta tarvitsee. Saamme tehdä merkityksellisiä asioita ja työskennellä nuorten tulevaisuuden hyväksi. Minun roolini johtajana on tehdä jatkuvasti parhaani mukaan tuota mielekkyyttä näkyväksi arjessamme.
Lopuksi Tapio Huttula tuo esiin, että tutkinnon ei tule olla pelkästään todistus suoritetuista opinnoista.
– Olemme saaneet opiskelijat lainaan heidän opiskelunsa ajaksi. Voimme vaikuttaa heidän elämäänsä tovin verran, mutta todellinen tutkinto muodostuu niistä eväistä, jotka he lopulta saavat täältä mukaansa. Siksi kestävän koulutuksen tulee sisältää myös sellaisia asioita kuin oppimistaitoja, kriittistä ajattelua, informaation ymmärtämistä ja vuorovaikutustaitoja.
Tapio Huttulan mukaan kestävä osaaminen on se, mikä jää jäljelle, kun itse asiasisällöt muuttuvat.
Mitä ei pidä muuttaa?
Tapio Huttula ottaa kestävän kehityksen käsitteen tarkkaan syyniin. Hän on samaa mieltä siitä, ettei käsite näy julkisessa keskustelussa yhtä vahvasti kuin vielä joitain vuosia sitten.
– Käsitteet muuttuvat siinä kuin muotikin. Uusi muotoilu tai määritelmä voi lyödä läpi nopeastikin. Silloin kannattaa pysähtyä kysymään, onko kyseessä tosiaankin uusi asia, ja kuinka kestäviä uudet suuntaukset ovat.
Sitten Huttula lisää:
– Jos on todennut jonkin toimintatavan viisaaksi, siitä kannattaa mielestäni pitää kiinni.
Tapio Huttulan näkemys kestävästä muutosjohtamisesta
- Näe muutos mahdollisuutena. Muutokseen voidaan vaikuttaa, se ei tule ylhäältä annettuna.
- Aloita siitä, mikä jo toimii. Kysy työtovereilta ja opiskelijoilta, mikä toimii, mitä vahvuuksia organisaatiolla on ja mikä ei saa mennä hukkaan.
- Osallista. Kun ihmiset kokevat voivansa osallistua ja vaikuttaa muutokseen, vastustus vähenee.
- Johda osaamista. Kartoita organisaation osaaminen ja kehitä sitä tulevien tarpeiden edellyttämään suuntaan.
- Uskalla kokeilla. Kaikkia muutoksia ei voi suunnitella yksityiskohtaisesti etukäteen. Tee pieniä kokeiluja, ota opiksi tuloksista ja säilytä toimivat elementit.