Seinäjoen kansalaisopistossa on perustettu yli 29-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille suunnattu työpaja. Tulokset ovat olleet hämmästyttävän hyviä. Kesäkuussa kuntouttavan työtoiminnan jakson sai päätökseen 17 osallistujaa. Heistä kolme on sittemmin löytänyt uuden työpaikan, kolme saanut harjoittelupaikan ja neljä aloittanut opinnot. Toisin sanoen jopa 59 % osallistujista on sijoittunut työelämään tai opintoihin.
Tulevaisuudenuskoa luomassa
– Toiminnan tarkoituksena on kehittää osaamista, luoda tulevaisuudenuskoa ja avata uusia polkuja työelämään tai opintoihin, projektikoordinaattori Yrjö Uurtimo luonnehtii.
Hanke alkoi syyskuussa 2020 ja päättyi kesäkuussa 2021. Osallistujia on ollut yhteensä 23, joista viisi jatkaa pajatoiminnassa syksyllä.
– Työpajassa edellytetään, että osallistujalla on aidosti tavoitteena aloittaa opiskelut tai siirtyä pian työelämään, Uurtimo sanoo.
Työpaja tarjoaa ryhmä-, yksilö- ja työvalmennusta. Kaikki valmennus, oppiminen ja kuntoutus tapahtuu erilaisilla luovilla tavoilla ja oman työn kautta. Toimintaa on 4–5 tuntia päivässä neljänä päivänä viikossa.
Rahaa ja hyvää ruokaa
– Monenlaisen harrastustoiminnan kautta voi saada itseluottamusta, ystäviä ja ehkä jopa uuden työn, Yrjö Uurtimo sanoo.
Opistolla onkin viikoittain tarjolla luovaa kirjoittamista, taidetta, joogaa, keramiikkaa, puutöitä ja muita hyvinvointia tukevia kursseja.
– Jaksaakseen osallistua työelämään ihminen tarvitsee sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointia. Edistämme niitä auttamalla opiskelijaa päivärytmin ylläpitämisessä. Opisto tarjoaa myös ohjattua liikuntaa ja kuntosaliharjoittelua joka viikko, Uurtimo kertoo.
Lisäksi keittiössä laitetaan yhdessä ravitsevaa ruokaa ja kokeillaan uusia makuja ja ruuanlaittomenetelmiä. Opiskelijat saavat myös asiantuntija-apua omien raha-asioiden hoitoon.
Tietokoneluokka ja espanjaa
– Olemme pyrkineet kannustamaan osallistujia käyttämään vieraita kieliä. Tarjolla on ollut englannin, ruotsin, italian ja espanjan kursseja. Kieliopinnot ovat olleet suosittuja, Yrjö Uurtimo kertoo.
Opistossa kehitetään parhaillaan uusia menetelmiä niiden osallistujien tueksi, jotka ovat aloittaneet opiskelun muualla.
– Tukea tarvitaan monilla osaamisalueilla, kuten opiskelurytmin ylläpitämisessä, luetun ymmärtämisessä, tekstin tuottamisessa ja digitaalisessa viestinnässä. Muiden opiskelijoiden tapaaminen on myös osoittautunut tärkeäksi, Uurtimo toteaa.
Opisto järjestää myös tietokoneluokan, jossa opiskelijat voivat kokoontua. Tämä seurantatuki jatkuu 1–6 kuukautta opintojen aloittamisesta.
Hyviä esimerkkejä Suomesta
Pääjutussa mainitut kaksi suomenkielistä kansalaisopistoa olivat mukana webinaarissa, johon osallistui kymmenisen oppilaitosta. Suomessa marraskuussa 2020 järjestetyn webinaarin otsikkona oli Vapaa sivistystyö ja työelämä.
Webinaariin osallistui vapaan sivistystyön edustajia ja paikallisen elinkeinoelämän toimijoita. Suomessa vapaassa sivistystyössä työskennellään sellaisten ryhmien kanssa, joita on muuten vaikeaa tavoittaa. Osa hankkeista on ulkoisen tahon rahoittamia, osa taas oppilaitosten aloitteesta käynnistettyjä. Yhteistä näille hankkeille on, että niissä keskitytään osaamisen parantamiseen ja ammatilliseen koulutukseen valmentaviin opintoiin, joiden tarkoituksena on ehkäistä työttömyyttä.
Myös maliskuussa päättynyt InPromptu-hanke sivusi samaa aihepiiriä, sillä siinä edistettiin työttömien digitaitoja.
Kansalaisopistojen uusi aika
Kyseessä on vain yksi monista hyvistä esimerkeistä, joita Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtajalla Jaana Nuottasella on esiteltävänä.
– Nyt on meidän aikamme. Aiomme näyttää, että suomalaisen aikuiskoulutuskentän vastuullisina toimijoina pystymme vastaamaan hallitusohjelmassa esiin tuotuihin tarpeisiin. Ajan henkeen kuuluu, että myös non-formaalin koulutuksen hyödyt on alettu tunnustaa.
– Toivon, että opistot löytävät omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa vankkojen työelämätaitojen tarjoajina työttömille ja työttömyyden uhkaamille. Kohderyhmät koostuvat sekä suomalaisista että maahanmuuttajista.
– Meillä on tosiaan paljon tarjottavaa, joten rohkaisen kaikkia kollegoja kokeilemaan tämäntyyppisten koulutusten järjestämistä.
Hyviin tuloksiin vaaditaan aikaa
Auralan kansalaisopisto on samoilla linjoilla. Vt. rehtori Tiina Seikkulan ja hankevastaava Laura Sinirannan mukaan oppilaitos on monella tapaa rohkea edelläkävijä. Alaan tehdyt panostukset ovat kantaneet hedelmää.
– Opiskelijoilta saatu palaute on ollut hyvää. He suosittelisivat opistoa muillekin. He kokevat saaneensa osaamista, joka auttaa heitä jatkossa työelämässä ja yhteiskuntaan sopeutumisessa. Osaamisperustaisia opetuskokonaisuuksia ollaan nyt tuomassa osaksi opiston arkea.
– Tavoitteena on, että vapaan sivistystyön opintoja voitaisiin käyttää osana laajempia opintokokonaisuuksia.