Osaamista ei täydennetä yön yli lataamalla – tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta

Pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta

Osaamisen tarve kasvaa monilla aloilla, eikä sitä voida täydentää yön yli lataamalla. Se on pitkäjänteistä työtä, jota on tehtävä jatkuvasti. Työpaikoilla ja yhteiskunnassa on merkittäviä uusia haasteita, joihin tarvitaan koko ajan uusia taitoja ja uutta osaamista. Ilmastohaaste edellyttää uusia vihreitä ratkaisuja ja näin ollen paljon uutta osaamista. Uusien teknisten ratkaisujen, välineiden ja ohjelmien myötä työntekijät tarvitsevat osaamisen kehittämistä ja täydentämistä lähes päivittäin. Myös arjessa uusien vempeleiden käytön opetteluun ja harjoitteluun tarvitaan kykyä sekä halua. 

Enemmän kuin yksittäinen teemavuosi

– Onko osaamisen teemavuosi saanut osaamisen kehittämisen Euroopassa uuteen vauhtiin?
– Sitä on vaikeaa sanoa. Mutta uskon, että osaamiseen kohdistuva huomio ja Euroopan teemavuoden aikana aloitetut hankkeet kantavat teemavuotta pidemmälle. Työtä muutoskykyisemmän työvoiman eteen tehdään jatkuvasti. Siinä tärkeitä elementtejä ovat Norjan sitoutuminen elinikäiseen oppimiseen, oikeus uudelleenkouluttautumiseen ja vahva kolmikantayhteistyö, toteaa Norjan korkeakoulu- ja osaamisviraston Margrethe Marstrøm Svensrud. Hänen vastuullaan on ollut Euroopan osaamisen teemavuoden seurantatyön koordinointi Norjassa.

Tavoitteena asenteiden muuttaminen

– Monet EU-toimista on suunnattu erityisesti työelämän kehittämiseen. Myös tiedottamiseen on panostettu paljon, ja viestin arvellaan saavuttaneen miljoonia ihmisiä ja yrityksiä joka puolella Eurooppaa. Tavoitteena on ollut muuttaa osaamisen kehittämiseen liittyviä asenteita ja saada mukaan enemmän ihmisiä, Svensrud kertoo. 

Perustaitojen tuki ja toimialakohtaiset ohjelmat

Norjassa on vuosien varrella toteutettu valtion tuella useita suuria panostuksia osaamisen kehittämiseksi. Yksi näistä on Kompetansepluss, jonka kautta yrityksille myönnetään tukea perustaitojen (luku-, kirjoitus- lasku- ja digitaidot) kehittämiseen. Kompetansepluss-tuen turvin yli 100 000 työntekijää on saanut koulutusta työpaikalla. Kompetansepluss-järjestelmän varoja hallinnoivan Norjan korkeakoulutus- ja osaamisviraston mukaan ”on todettu, että koulutus tekee työntekijöistä motivoituneempia ja oma-aloitteisempia. Koulutus on parantanut ohjeiden ja käytänteiden omaksumista, sujuvoittanut toimintaa ja parantanut asiakaspalvelua.”

Valtion tuella toimivat myös toimialakohtaiset ohjelmat, joilla parannetaan osaamisen kehittämistä tietyillä aloilla. Toimialakohtaiset ohjelmat toteutetaan valtion ja työelämäosapuolten yhteistyönä. 

Aina paljon uutta

– Norjassa on panostettu osaamisen kehittämiseen jo vuosia esimerkiksi Kompetansepluss-ohjelman ja toimialakohtaisten ohjelmien puitteissa. Onko osaamisen teemavuosi tuonut jotain uutta? 

– Norjalaisessa työelämässä sekä koulutukseen ja osaamiseen liittyvässä kolmikantayhteistyössä tapahtuu aina paljon uutta. Esimerkiksi tämän vuoden työehtoneuvotteluissa työntekijäpuoli vaati toimia, joilla työntekijöiden osaamisen kehittämiseen tähtääviä käytännön toimia kiirehdittäisiin ja laajennettaisiin. Useat alat ovat päässeet yhteisymmärrykseen ratkaisuista, joita nyt kehitetään ja toteutetaan esimerkiksi teollisuudessa ja rakennusalalla, sanoo ammattiliittojen keskusjärjestö LO:n erityisneuvonantaja Benedikte Sterner.

Yhteiskunnan tarpeet

– Työelämäosapuolet ovat tehneet osaamisen kehittämisen alalla yhteistyötä monet vuodet. Tuottaako yhteistyö toivottua tulosta vai tarvitaanko lisätoimia?

– Kuvaa mutkistavat kasvaneet osaamistarpeet, joita aiheuttavat jo tutut syyt, kuten vihreä siirtymä, digitalisaatio, osallisuus työelämässä ja tarve jatkaa työuraa pitempään, Sterner huomauttaa. Hän mainitsee yhteiskunnan tarpeet: 

– Tähän asti on ajateltu, että on yksittäisen yrityksen vastuulla kehittää tarpeellista osaamista työelämän sopimusten mukaisesti ja oman arvontuotantonsa vuoksi. Nykyisin yksittäisen työntekijän tai yrityksen tarpeiden lisäksi on huomioitava myös yhteiskunnan tarpeet, jotta voidaan ylläpitää ja kehittää toimivaa hyvinvointivaltiota. Siksi on jännittävää nähdä, mihin tulokseen osaamisuudistuskomitea tulee. Komiteassa on mukana kahdeksan isointa ammattiliittoa sekä kunta- ja alueministeriö. 

Riittääkö panostus?

– Työpaikoilla tarvitaan paljon digiosaamista. Panostetaanko siihen tarpeeksi? 

– Kieltämättä minua hiukan huolettaa, tehdäänkö työtä riittävällä painolla ja riittävän perinpohjaisesti. Kyseessä on aikaa ja rahaa koskeva tuttu pulma: jos yrityksessä riittäisi aikaa koulutukseen, siihen ei ole varaa, ja jos taas rahaa riittää, henkilöstöä ei voida irrottaa tuotannosta. Pieninä osina opiskeltavat mikrotutkinnot motivoivat osaltaan henkilöstöä hankkimaan syvempää osaamista, mutta molempia tarvitaan. Meidän pitää myös oppia entistä paremmiksi järjestämään julkisesti rahoitettuja toimia, joilla kavennetaan työllisten ja työvoiman ulkopuolella olevien välistä digikuilua. Monet eivät pysty kuromaan umpeen etumatkaa, jonka työpaikalla oppiminen antaa, ja siitä voi tulla uusi este työmarkkinoille pääsemiselle, Benedikte Sterner sanoo.

Tarttukaa toimeen!

– Mitä yritysten ja julkisen sektorin työnantajien mielestäsi pitäisi tehdä työntekijöiden digiosaamisen kehittämiseksi tarvittavalle tasolle?

– Tunnetun kenkävalmistajan iskulausetta lainatakseni: ”Just do it!”, tarttukaa toimeen! On tärkeää, että johtajat ja luottamushenkilöt laativat yhdessä suunnitelman. Luottamushenkilöt voivat auttaa saamaan syrjään vetäytyviä työntekijöitä mukaan kurssille, ja työpaikalla tapahtuva pienryhmäoppiminen auttaa tekemään uuden oppimisesta vähemmän pelottavaa. Digital Norwayn ilmaiset alkeiskurssit ovat hyvä tapa päästä alkuun.

Koulutusrahasto

Ammattiliitoilla on Norjassa pitkä perinne täydennyskoulutuksen rahoittajina. Tekniikan alan liitto FLT, jossa on 80 000 jäsentä, perusti aikoinaan oman oppilaitoksen taatakseen jäsenilleen parhaat täydennyskoulutusmahdollisuudet. Oppilaitos, jonka nimi on Addisco, ilmaisee asian näin: ”Uskomme, että oppimista tapahtuu parhaiten silloin, kun oppimistilanteet ovat lähellä työtehtäviä. Siksi Addisco suunnittelee kurssinsa siten, että uusi oppi on nopeasti sovellettavissa päivittäisiin työtehtäviin.” 

”Tulevaisuuden osaaminen”

Tanskalaisella 213 000 jäsenen toimihenkilöliitolla HK:lla on osaamisrahasto, jossa jäsenille on tarjolla paljon kursseja muun muassa digitaidoista ja digitaalisesta lukutaidosta. 

– HK:n kunta- ja aluetyöntekijöiden jaos on suunnitellut tulevaisuuden osaamista käsittelevän kurssin, johon sisältyy teknologiaa ja tekoälyä (AI). Kyseessä on HK:n ja työelämäosapuolten välinen laaja yhteistyöhanke, jonka keskiössä on digiosaaminen ja erityisesti tekoälyn käyttäminen ongelmanratkaisussa, sanoo HK:n urakonsultti Nanna Heinø Mortensen.

Hänen tehtävänään ammattiliitossa on tukea osastojen ja jaosten rajat ylittävää yhteistyötä ja suunnitella ja toteuttaa jäsenten urakehitykseen liittyviä toimenpiteitä. Lisäksi hän käynnistää osaamisen kehittämistoimia tietyille ryhmille, kuten voimakkaasti muuttuvien ammattialojen työntekijöille, joiden työt voivat olla katoamassa tekoälyn vuoksi

– Koska olemme ammattiliitto, meillä on työpaikoilla luottamushenkilöt. Heilläkin on tietoa osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista ja siitä, miten osaamisrahastosta haetaan rahoitusta, kertoo Mortensen, joka kuuluu myös NVL:n ohjausverkostoon

Pääsy koulutukseen omalla paikkakunnalla

Suunnataan katseet vielä hetkeksi osaamisen teemavuoteen: 

– Millaisia toimenpiteitä Norjassa on toteutettu teemavuoden aikana?
– Norjassa teemavuoden tavoitteena on ollut edistää hyvää, joustavaa oppimista ja koulutusta koko maassa, jotta turvataan työelämän osaamistarpeet ja taataan, että yhä useammalla on pääsy koulutukseen omalla paikkakunnallaan, Margrethe Svensrud kertoo.
– Toinen tavoite on ollut saada käyttöön suurempi osa työvoimareservistä antamalla entistä useammille matalasti koulutetuille mahdollisuus suorittaa ammattitutkinto tai jokin muu koulutus, joka parantaa heidän mahdollisuuksiaan kiinnittyä pysyvästi työelämään. 

Svensrud kertoo myös, että Norjassa teemavuotta päätettiin hyödyntää uusien hankkeiden sijaan käynnissä olevien prosessien ja toimien tukemiseen. Hän haluaa nostaa esiin näistä erityisesti kaksi. Ensinnäkin norjalaisilla on nyt oikeus toisen asteen tutkinnon loppuun suorittamiseen sekä toisen ammattitutkinnon suorittamiseen. Toisena asiana Svensrud mainitsee osaamispolitiikan alan kolmikantayhteistyön, jossa painottuvat erityisesti osaamisuudistuskomitean ja toimialakohtaisten ohjelmien osuudet.

– Onko osaamisen teemavuoden yhteydessä tehty pohjoismaista yhteistyötä?

– On. Koska kyseessä on yhteiseurooppalainen hanke, meillä on myös ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä yhteistyötä ja jakaa kokemuksia maiden rajojen yli. Euroopan komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto perusti jäsenmaiden kansallisten koordinaattorien verkoston, jonka toiminta on ollut erittäin hyödyllistä ja inspiroivaa tiedon ja kokemuksien jakamisen kannalta. Pohjoismaiden koordinaattoreilla on ollut myös kahdenvälistä dialogia, johon ovat osallistuneet etenkin Norja, Ruotsi ja Suomi. Lisäksi esittelimme yhdessä kokemuksiamme teemavuodesta Ruotsin isännöimässä Pohjoismaiden ministerineuvoston konferenssissa, joka pidettiin Skellefteåssa huhtikuussa.

Kartoitustyökalu

EU:lla on suunnitteilla ”skill taxonomy”, kartoitustyökalu, joka yhdistää työvoimatarpeet, työnhakijat ja työntekijät. Hanke näyttää kuitenkin olevan vasta aivan alussa. Panostus oppimisen ja osaamisen kehittämisen lisäämiseksi työpaikoilla jatkuu Pohjoismaissa täydellä teholla. Uuden osaamisen tarve tuodaan selvästi ilmi myös Pohjoismaisen yhteistyön visiossa: ” Haluamme yhdessä edistää Pohjolan vihreää kasvua, joka perustuu tietoon, innovointiin, liikkuvuuteen ja digitaaliseen integraatioon.”