– Valmistelut ovat sujuneet hyvin. Meillä on tiettyjä asioita, joita haluamme nostaa esiin, mutta samalla tahdomme varmistaa pohjoismaisen yhteistyön jatkuvuuden. Aiomme jatkaa siitä, mihin ruotsalaiset lopettivat, ja viedä heidän aloittamaansa työtä saumattomasti eteenpäin.
Sini Keinonen samasta ministeriöstä osallistuu ohjelman koordinointiin.
– Keskitymme järjestämään muutamia laaja-alaisia tapahtumia, joihin koulutussektori osallistuu leveällä rintamalla ja joihin yhdistyvät myös kulttuurisektori ja nuorisopolitiikka.
Keskiössä kriisivalmius ja resilienssi
Suomen puheenjohtajuus toteutetaan kokonaisuutena yhteistyössä Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa. Puheenjohtajuuskauden keskeiset asiat ovat maailmantilanteen vuoksi melko itsestään selviä (lue vuoden 2025 puheenjohtajuuskauden ohjelma tästä).
– Tämänhetkinen maailmantilanne edellyttää Pohjoismaiden ministerineuvostolta sitä, että nostamme kaikilla sektoreilla keskiöön kriisivalmiuden, demokratian ja resilienssin. Konkreettinen esimerkki tästä on medialukutaidosta ja demokratiakasvatuksesta syksyllä järjestettävä konferenssi, jossa sivutaan myös juuri näitä kysymyksiä, Ulla-Jill Karlsson selittää.
Hän korostaa, että kaikkien kansalaisten, eritoten nuorten, on tärkeää saada vankat perustaidot ja koulutus sekä tukea kriittisen ajattelun kehittymiseen.
– Tämä on tärkeä osa kriisivalmiuteen liittyvää ennalta ehkäisevää työtä. On hyvin tärkeää, että yhteiskunta pystyy toimimaan kriisitilanteissa mahdollisimman normaalisti, kuten jo pandemian aikana todettiin. Koulutuksen antamalla turvalla ja yhteisöllisyydellä on kriisitilanteessa tärkeä merkitys.
Koulutus resilienssitekijänä
Ulla-Jill Karlsson painottaa myös taitavan työvoiman sekä hyvin koulutetun ja osaavan väestön merkitystä maalle. Niillä varmistetaan huoltovarmuus myös kriisitilanteessa.
– Nykyajan informaatioyhteiskunnissa korkeakoulutuksella on keskeinen merkitys, mutta tarvitaan myös ihmisiä hoitamaan kaikki yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömät palvelut, ja siinä puolestaan korostuu ammattikoulutuksen rooli. Kaikki tämä liittyy hyvinvointiin ja resilienssiin, ja eri osa-alueet tukevat toisiaan.
Sektorit yhteistyössä
Sini Keinosen tehtäviin sisältyy laajasti kansainvälistä yhteistyötä. Hän kuuluu myös pohjoismaiseen koulutus- ja tutkimusvirkamieskomiteaan. Sen kautta hän koordinoi ministeriössä kaikkea puheenjohtajakauteen liittyvää työtä opetus- ja tutkimusalan kolmen vastuualueen välillä.
Keinosella itsellään on omat odotuksensa Suomen puheenjohtajuusvuodelle.
– Toivon, että pääsemme tehokkaasti toteuttamaan uutta pohjoismaista yhteistyöohjelmaamme, joka on laadittu vuosille 2025–2030. Sen tavoitteena on ollut vahvistaa pohjoismaisen yhteistyömme jatkuvuutta ja ennakoivuutta.
Koulutus ja liikkuvuus Pohjolassa
Ulla-Jill Karlsson viittaa voimakkaaseen muutokseen, joka maailmassamme on meneillään. Tällaisessa prosessissa on tärkeää, että koulutusjärjestelmämme tuottaa riittävästi osaamista.
– Haluamme varmistaa, että nuoret saavat perusasteen koulutuksen ja että heidän koulutuspolkunsa on turvattu. PISA-tutkimukset osoittavat, että lukutaito sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on Pohjoismaissa heikentymään päin, mikä on huolestuttavaa.
Karlsson tuo esiin myös aikuisten perustaitojen merkityksen ja mainitsee oma-aloitteisesti työn, jota NVL:n jatkuvasti sillä saralla tekee.
Yhteistyö jatkuu uuden NLL:n kanssa
Ulla-Jill Karlsson odottaa innolla pääsevänsä vuonna 2025 jatkamaan yhteistyötä uuden NLL:n kanssa. NLL on lyhenne sanoista Nordiskt nätverk för livslångt lärande (Elinikäisen oppimisen pohjoismainen verkosto).
– Perinteenä on ollut, että olemme Suomen puheenjohtajakausien aikana aina tehneet jotain konkreettista yhdessä NVL:n kanssa.
Karlsson sanoo, että NVL:n rooli elinikäisen oppimisen edistäjänä on ollut monella tavoin ratkaiseva. Vakinaista henkilöstöä käyttävällä verkostolla on hänen mukaansa joustava malli, joka mahdollistaa nopean reagoinnin ja yhteistyön eri toimijoiden kanssa.
– Eurooppalaisissa yhteyksissä NVL on pohjoismainen lippulaiva. Olen seurannut NVL:n kehitystä alusta alkaen. Verkoston malli on poikkeuksellisen toimiva.
Omia odotuksia
Ilmassa on paljon odotuksia vuodelle 2025. Sini Keinonen sanoo seuraavansa kiinnostuneena, miten uusi NLL tästä eteenpäin jatkaa työtään.
– Toivon myös, että ohjelmamme saa monet kiinnostumaan ja lähtemään mukaan, vaikkakin tapahtumia ja ylipäätään tarjontaa toki on paljon, Ulla-Jill Karlsson sanoo lopuksi.
Molemmat kollegat haluavat näin vuoden 2025 aluksi nostaa esiin pohjoismaisen kieliseminaarin, joka järjestetään huhtikuun 1. päivänä Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. Seminaariin voi ilmoittautua jo nyt.
Poimintoja vuoden 2025 ohjelmasta
- Pohjoismainen kieliseminaari Hanasaaressa. Seminaarin otsikkona on: ”Voiko digitalisaatio pelastaa pohjoismaiset kielet”? Seminaarissa pureudutaan pohjoismaiseen kielipoliittiseen julistukseen ja käsitellään digitalisaatiota kielten opetuksessa sekä sitä, miten Pohjoismaiden pieniä kieliä voidaan tukea kieliteknologian avulla.
Seminaari järjestetään 1. huhtikuuta 2025. Lisätiedot ja ilmoittautuminen tästä. - Konferenssi medialukutaidosta ja demokratiakasvatuksesta: syksylle 2025 on suunnitteilla laaja-alainen konferenssi, jonka järjestämisessä on mukana koko ministeriö. Konferenssi järjestetään yhteistyönä, johon osallistuvat Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Opetushallitus, Pohjoismainen kulttuuripiste ja NLL.
- Vihreään siirtymään liittyvä asiantuntijatapaaminen. Lokakuussa 2025 järjestetään ensi kertaa policy-workshop vihreän siirtymän osaamisen turvaamisesta Pohjoismaissa. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä pohjoismaisen koulutus- ja tutkimusvirkamieskomitean sekä työelämäalan virkamieskomitean kanssa.
